Monella on jouluna edessään vuoden yksinäisin päivä – vapaaehtoisena ikäihmisten puheluihin vastaava Sanna-Maija: "Jos haluaa rupatella, niin voi soittaa"

Yksinäisyyden terveyshaittoihin on herätty viime vuosina yhä laajemmin. Tutkijat ovat varoittaneet yksinäisyyden olevan pian suurempi terveysriski kuin ylipaino, uutisoi tiedejulkaisu Science Daily muutama vuosi sitten. On tehty jopa vertaus, että yksinäisyyden aiheuttamia terveyshaittoja voi verrata samaan kuin jos polttaisi 15 savuketta päivässä.

Tänä vuonna joulua vietetään poikkeuksellisissa oloissa, eikä suositusten mukaan edes jouluna tulisi kestitä sukulaisia tai ystäviä. Monella saattaa olla edessään vuoden yksinäisin päivä. 

Yksinäisyyttä kokeville on olemassa kuitenkin juttukumppaneita, jotka ovat puhelinsoiton päässä. Yksi heistä on Sanna-Maija Kiviranta, joka vastaa puhelimeen vapaaehtoisena työntekijänä Aamukorva-palvelussa.

Minne soittaa, jos tarvitsee apua?

• Yli 60-vuotiaille tarkoitettu Aamukorva aamuisin klo. 5-8: 09 2312 0210
• Suomen Mielenterveys ry:n valtakunnallinen kriisipuhelin: 09 2525 0111
• Kirkon valtakunnallinen palveleva puhelin: 0400 2211 80
• Päihdeneuvonta: 0800 900 45

Puhetta aivan arkisista asioista

Yli 60-vuotiaille tarkoitettu Aamukorva tarjoaa keskustelukumppaneita aamun varhaisille tunneille. Sen vapaaehtoiset työntekijät vastaavat puheluihin joka aamu kello viidestä kahdeksaan.

– Silloin kun aamutuimaan vastataan, niin usein keskustelu lähtee aika arkisista asioista liikkeelle. Puhutaan aamukahvin keittämisestä, puuronkeitosta, ja vähitellen voidaan mennä vähän ajankohtaisempiin asioihin, kuten vaikka päivän politiikkaan, toteaa Kiviranta MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa. 

Hänen mukaansa keskustelu siirtyy monen soittajan kohdalla myös henkilökohtaiseen elämään tai menneeseen elämänvaiheeseen.

– Siinä usein ehtii aamuvuoron aikana puhumaan monenlaista maan ja taivaan väliltä.

Soittaa saa missä tilanteessa vain

Aamukorvaan voi soittaa kuka vain ikäihminen millä asialla tahansa. Kivirannan mukaan puheluun vastaava ei arvota sitä, kuinka tärkeällä asialla soittaja soittaa. Puheenaiheet voivat olla arkisia tai todella henkilökohtaisia, mutta usein jo pelkkä puhuminen toisen ihmisen kanssa voi lisätä hyvinvointia.

– Puhelin on mielestäni aika intiimi viestintäväline. Soittajia saattaa välillä jännittää varsinkin silloin, jos heillä on mielessään joku aihe, josta haluaisi puhua, Kiviranta kertoo.

Hänen mukaansa puheluun vastaavan vapaaehtoisen tehtäväksi jää tunnustella tilannetta, että kuinka puhelua lähdetään kuljettamaan eteenpäin. Jotkut soittajat ovat hiljaisempia ja kaipaavat vain juttuseuraa, toiset taas lähinnä kuuntelevaa korvaa.

– Jos haluaa ihan vain rupatella jonkun kanssa aamuyön tunteita, niin voi soittaa. Tietysti pitää heti sanoa, jos on joku akuutti oikea hätä, niin sitten on eri numerot mihin soitetaan. Kaikkein akuuteimmassa hädässä sinne hätänumeroon tietysti, Kiviranta lisää.

Minkälaisia tunnetiloja puhelujen aikana käydään läpi? Katso koko Sanna-Maija Kivirannan haastattelu yllä olevalta videolta.