Kyselytutkimus: Ajanpuute karsii lapsille lukemista – näin korona-ajan poikkeusolot vaikuttivat lasten lukuhetkiin

Lapset hyötyvät lukemisesta kaikenikäisinä. Ensimmäinen ikävuosi luo pohjaa myöhemmälle kielenkehitykselle, minkä takia myös vauvoille olisi tärkeä lukea. Erityisesti rytmikkäät lorut aktivoivat vauvojen aivoja.

Jäkön mukaan osa vanhemmista on siinä käsityksessä, että lapselle kannattaa ruveta lukemaan vasta, kun lapsi alkaa puhua tai hänen kanssaan voi keskustella luetuista kirjoista.

Osa vanhemmista lopettaa ääneen lukemisen, kun lapsi oppii itse lukemaan. Laaksonen muistuttaa, että lapsille olisi tärkeä lukea ääneen vielä tämänkin jälkeen.

Itse lukeminen on lapselle alkuun raskasta, vaikeaa ja hidasta, joten kuuntelijasta pelkäksi lukijaksi siirtyminen saattaa herättää pettymyksiä. Vanhempi voi ääneen lukemalla varmistaa, että lapsi saa jatkossakin nauttia monipuolisesta kirjallisuudesta. Ääneen lukeminen myös osoittaa, että aikuinen on kiinnostunut lapsesta ja pitää lukemista tärkeänä.

Jäkkö kertoo, että tilastojen mukaan lasten lukuinto alkaa useimmiten hiipua neljännen luokan paikkeilla.

– Jos vanhemmat saavat tuettua lapsen lukemista ja ääneen luettujen tarinoiden kuuntelua tämän kynnyksen yli, sillä voi olla suuri merkitys myöhemmän lukuinnon kannalta.

Kehittää empatiaa ja matemaattisia taitoja

Kieli- ja lukutaidon kehittyminen tukee kaikkea oppimista. Lapsi oppii tarinoita kuuntelemalla hahmottamaan kokonaisuuksia, erilaisia tarinoita ja henkilöhahmoja sekä ymmärtämään syy-seuraussuhteita, mikä kehittää lapsen empatiakykyä, ongelmanratkaisukykyä ja myös matemaattisia taitoja.

– Lapselle lukemisessa ei ole siis kyse siitä, että lapsi välttämättä oppisi yhtään nopeammin itse lukemaan, vaan se luo pohjaa monenlaiselle oppimiselle, toteaa Jäkkö.

Jäkön mukaan opettajat usein osaavat kertoa jo ensimmäisen luokan ensimmäisten koulupäivien perusteella, ketkä ovat niitä lapsia, joille on luettu. Se näkyy esimerkiksi siinä, minkälaiset taidot lapsella on keskittyä ja rauhoittua sillä hetkellä käsillä olevan tehtävän äärelle.

Jäkkö huomauttaa, että lapselle lukemisen aloittaminen ei ole koskaan liian myöhäistä. Hieman suuremmilla lukemisen määrillä saa ikään kuin otettua aikaa takaisin ja kompensoitua niitä vuosia, joina ei ole tullut luettua.

– Kiinnostavaa on myös se, että Suomessa on totuttu ajattelemaan vanhempien sosioekonomisen taustan periytyvän lapselle, mutta tätäkin voi kompensoida ääneen lukemalla: se on tavallaan ilmainen keino aidosti vaikuttaa lapsen tulevaisuuteen ja vähentää taustan merkitystä.