Lapsille pelkät äänikirjat eivät riitä, vaan painetuilla kirjoilla on yhä erityinen merkitys. Äänikirjoista hyötyvät erityisesti aikuiset, joilla on vaikeuksia lukemisessa.
Entistä useampi suomalainen mieluummin kuuntelee kuin lukee kirjoja, ja äänikirjojen pariin on löytänyt myös moni sellainen, joka ei ole aiemmin harrastanut lukemista. Kirjallisuuden aikuisille tarjoamien hyötyjen näkökulmasta ei ole kovin suurta merkitystä, nauttiiko kirjoista lukien vai kuunnellen. Sekä kirjojen lukeminen että kuuntelu parantavat sanavarastoa ja keskittymiskykyä ja voivat myös rauhoittaa mieltä, kertoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö.
– Äänikirjojen kuuntelussa hyötyjen saantia voi toki estää se, jos kuuntelija kovasti multitaskaa – täyttää tiskikonetta, tekee ruokaa tai treenaa – samaan aikaan. Jatkuva multitaskaus on aivoille raskasta, ja välillä olisikin hyvä keskittyä myös pelkkään kuunteluun.
Jäkön mukaan lapsille olisi edelleen tärkeää lukea nimenomaan painettuja kirjoja. Kielellisen kehityksen kannalta lapsen ensimmäiset elinvuodet ovat merkittävimpiä. Pelkkä äänikirjojen kuuntelu ei tue pienen lapsen kielenkehitystä, ja lapsi tarvitsee yhteisiä lukuhetkiä aikuisen kanssa. Myös lasten lukutaito kehittyy vain aktiivisella ja monipuolisella lukemisella.
Jos taas mietitään iäkkäämpiä ihmisiä ja esimerkiksi muistisairauksien ennaltaehkäisyä, olennaisinta on Jäkön mukaan tarinan hahmottaminen: aivot yhdistävät tarinan alussa olevat tapahtumat siihen, mitä tarinan lopussa tapahtuu. Tällainen aivojen aktivointi tapahtuu yhtä lailla kirjaa lukiessa ja kuunnellessa.
– Äänikirjathan voivat nimenomaan mahdollistaa lukuharrastuksen jatkumisen vielä iäkkäänäkin, kun esimerkiksi näkö heikkenee tai ei jaksa enää lukea. Kirjallisuus on tärkeä harrastus iäkkäille siinäkin mielessä, että se ylläpitää vireyttä. Harrastusta kannattaakin jatkaa niin pitkään kuin mahdollista.