Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Suomessa keksitty kikka, joka lisää lukuintoa

"Kun lapsi näkee, että myös aikuinen käyttää aikaansa lukemiseen ja kyseessä on arvostettu ja luonteva osa arkea, silloin yleensä lapsikin lukee", asiantuntija sanoo.
"Kun lapsi näkee, että myös aikuinen käyttää aikaansa lukemiseen ja kyseessä on arvostettu ja luonteva osa arkea, silloin yleensä lapsikin lukee", asiantuntija sanoo.Lehtikuva
Julkaistu 16.11.2025 06:19

MTV UUTISET – STT

Lasten ja nuorten lukemaan kannustaminen on kodin, päiväkodin ja koulun yhteistehtävä.

Ilmaisilla neuvolasta saatavilla kirjoilla on ollut vaikutusta siihen, kuinka paljon suomalaiset vanhemmat lukevat lapsilleen ja kuinka tärkeäksi he lukemisen kokevat, kertoo Lukukeskuksen toiminnanjohtaja Emmi Jäkkö.

Valtakunnallinen Lukulahja lapselle -ohjelma käynnistyi vuonna 2019, ja sen ideana on, että jokainen vauvaperhe saa neuvolasta oman kirjakassin. 

Kirjakassissa on lorukirja vauvalle, iltasatukirja hieman isommalle lapselle sekä vanhemmalle tietoa lukemisen tärkeydestä. Kirjakassi kannustaa perheitä hankkimaan myös lisää kirjoja esimerkiksi kirjastosta.

Kampanjan kautta on tähän mennessä jaettu noin 270 000 kirjakassia. Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan lukuisat vanhemmat ovat lukeneet lapselleen enemmän saatuaan neuvolasta näin konkreettisen muistutuksen lukemisen tärkeydestä.

– Selvitys osoittaa hyvin, että kun saadaan vietyä kirjoja kotiin asti ja katetaan kokonainen ikäluokka, pystytään tehokkaasti vaikuttamaan siihen, että lukeminen leviää perheestä toiseen, Jäkkö sanoo.

Lukulahja lapselle -kampanjan vaikutuksia seurataan vaikuttavuuskyselyillä. Viimeisimpään, tämän vuoden keväällä toteutettuun kyselyyn vastasi noin tuhat 0–5-vuotiaan lapsen vanhempaa.

Päiväkodeillakin parantamisen varaa

Lasten ja nuorten lukemaan kannustaminen on kolmen tahon – eli kodin, päiväkodin ja koulun – yhteistehtävä, sanoo Jyväskylän yliopiston professori Marja-Kristiina Lerkkanen. 

Lukuinnon luominen alkaa kotona yhdessä lukemisesta ja kirjojen äärellä olemisesta.

– Lähtökohtana on vanhempien myönteinen asenne lukemista kohtaan, Lerkkanen huomauttaa.

Päiväkodissa puolestaan ratkaisevaa on, miten painettua tekstiä tuodaan esille ja millaista lukemisen rutiinia ryhmässä ylläpidetään. Nämä vaikuttavat siihen, miten lapset itse tarttuvat päiväkodissa esillä ja tarjolla oleviin kirjoihin.

Kolmantena kuvaan astuu koulu. Viimeistään koulussa opitaan lukutaito ja myös pidetään taitoa yllä. Jos koululuokasta rakennetaan vahva lukijayhteisö, lapsista tulee todennäköisemmin aktiivisia lukijoita.

Kaikkien näiden kolmen tahon yhteistyötä tarvitaan, mutta Lerkkasen mukaan ne suoriutuvat tehtävästään hyvin vaihtelevasti.

– Kotien iltasatukulttuuri ei ole enää itsestäänselvyys, eli ihan pienille lapsille kyllä luetaan, mutta mitä lähemmäs kouluikää mennään, sitä enemmän esimerkiksi digilaitteet vievät lasten huomiota ja osa lapsista jää kirjojen ääreltä pois.

Lerkkasen mukaan kaikissa päiväkodeissakaan ääneen lukeminen ja kirjojen katselu eivät ole enää itsestään selvä päivittäinen rutiini. Myös koululuokkien välillä on suuria eroja siinä, kuinka paljon lukemista painotetaan ja kuinka paljon sille annetaan aikaa.

Jäkkö kertoo, että viime vuosina Suomessa on Lukuklaani-hankkeen merkeissä toimitettu koulukirjastoihin kirjoja, jotta kaikilla oppilailla olisi kattavasti kirjoja käden ulottuvilla. Samaan aikaan Jäkkö kantaa huolta siitä, että entistä harvemmalla suomalaisella on enää esimerkiksi lähikirjastoa ja siten kirjoja helposti saatavilla.

Myös polarisoituminen näkyy vahvasti suomalaislasten lukutaidossa.

– Meillä on edelleen huippulukijoita, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana heikkojen lukijoiden määrä on kaksinkertaistunut. Tämä on erittäin vakava signaali, johon täytyisi puuttua, Jäkkö painottaa.

Lukijoiden lapsista tulee lukijoita

Lapset ja nuoret eivät lue siksi, että se on hyödyllistä, vaan siksi, että he ovat siitä innostuneita. Siksi nimenomaan lukuinnon sytyttäminen on kaikkein olennaisin asia, kertoo Jäkkö.

Tutkimusten mukaan lapset lukevat, jos heidän vanhempansakin lukevat.

– Eli kun lapsi näkee, että myös aikuinen käyttää aikaansa lukemiseen ja kyseessä on arvostettu ja luonteva osa arkea, silloin yleensä lapsikin lukee. Silti jopa 16 prosenttia suomalaislapsista ei ole koskaan nähnyt vanhempansa lukevan.

Jäkön mukaan yksi merkittävimmistä syistä siihen, miksi vanhemmat eivät lue lapsilleen ja miksi lapset ja nuoret eivät lue itse, on ajanpuute. Esimerkiksi koronakevään 2020 aikana Lukukeskuksen teettämän kyselytutkimuksen mukaan vajaa neljännes vanhemmista kertoi tuolloin lukeneensa lapsilleen tavallista enemmän.

– Toki aikaa pitää myös osata varata lukemiselle, Jäkkö huomauttaa.

Moni vanhempi lopettaa lapselle lukemisen viimeistään siinä vaiheessa, kun lapsi oppii lukemaan itse. Jäkön mukaan lasta olisi kuitenkin tärkeä kannatella vaikean alkuvaiheen yli, sillä jos lukeminen tuntuu kovin vaikealta, into lopahtaa herkästi kokonaan.

– Ja kyllähän myös isommalla lapsella pitäisi olla välillä oikeus ihan vain nauttia siitä, kun joku lukee ääneen – ja edelleen nauttia myös niistä monimutkaisista ja ihanista tarinoista, joihin oma lukutaito ei heti riitä.

Lapsen olisi tärkeä löytää sellaista luettavaa, josta juuri hän on kiinnostunut. Jos siis lapsi ei ole erityisemmin kiinnostunut tarinoista, hänen kanssaan voi tutkia esimerkiksi hänen harrastukseensa liittyvää kirjallisuutta.

Marja-Kristiina Lerkkasen mukaan lapsen lukijaminäkuva vaikuttaa vahvasti hänen haluunsa lukea.

– Eli se, minkälainen kuva hänellä on itsestään lukijana, millaisia lukukokemuksia hänellä on ja minkälaista palautetta hän on lukemisesta saanut. Ne, joilla on kielteinen lukijaminäkuva, usein välttelevät lukemista. Kaikki aikuiset voivat vahvistaa lasten ja nuorten positiivista lukijaminäkuvaa.

Lisää aiheesta:

Yhä useampi suomalainen mieluummin kuuntelee kuin lukee kirjojaMiten nuorison saisi lukemaan? Asiantuntijat kertovat ratkaisevat seikat: "Jos se onnistutaan saamaan lukukokemuksesta..."Kyselytutkimus: Ajanpuute karsii lapsille lukemista – näin korona-ajan poikkeusolot vaikuttivat lasten lukuhetkiinKun koulu alkaa, vanhemman ei kannata vielä luopua satukirjoista – näillä vinkeillä aikuinen voi tukea lapsen koulumenestystäTässäkö yksi keino pelastaa lasten lukutaito? Jokainen Suomessa syntyvä vauva saa nyt ainutlaatuisen lahjan – "kuin lukemisen äitiyspakkaus"Entistä useampi suomalaisvanhempi ei pidä lukemisesta – asenne voi periytyä lapselle
KirjallisuusUlkomaat

Tuoreimmat aiheesta

Kirjallisuus
  • Eilen13:45
    Satu Silvo

    Satu Silvo erityisestä herkkyydestään: "Jo pienenä sanoin, että olen ollut noita entisessä elämässäni"

  • ti05:29
    Palkinnot

    Kirjallisuuden Booker-palkinnon voittaja julki

  • ma11:40
    Palkinnot

    Minna Canth -palkinnon ehdokkaat julki

  • ma06:50
    Taksit

    "Kyyneleet valuivat" – taksikuski koosti uransa mieleenpainuvimmat kohtaamisensa kirjaksi

  • 9.11.20:00
    Propaganda

    Totuudella ei voi taistella valheita vastaan: Euroopassa totutellaan taas propagandaan ja valeuutisiin