Mitä Palestiinan tunnustaminen muuttaisi? Oikeustieteen professori Outi Korhonen Turun yliopistosta kertoo.
Piia Turunen
piia.turunen@mtv.fi
Keskustelu Palestiinan valtion tunnustamisesta käy kiivaana. Oikeustieteen professori kertoo, mitä tunnustaminen käytännössä tarkoittaa ja millaisia vaikutuksia sillä voi olla.
Tällä hetkellä lähes 80 prosenttia YK:n jäsenvaltioista on tunnustanut Palestiinan valtion. Suomi ei ole joukossa, kuten ei myöskään esimerkiksi Yhdysvallat, Saksa tai Baltian maat.
Oikeustieteen professori Outi Korhonen Turun yliopistosta kertoi Huomenta Suomessa keskiviikkona, että valtion tunnustamisella ei ole pitkään aikaan ollut valtiota synnyttävää vaikutusta. Vaikutus on ainoastaan toteava.
– Todetaan, että valtio on olemassa ja ikään kuin ollaan mukana vahvistamassa sen asemaa kansainvälisessä yhteydessä. Todetaan, että hyväksytään se kansainvälisten järjestöjen jäseneksi ja ollaan valmiita diplomaattisiin suhteisiin, Korhonen sanoi lähetyksessä.
Jos Suomi nyt tunnustaisi Palestiinan valtion, tunnustus laadittaisiin itse yksipuolisesti juuri sellaiseen sanamuotoon kuin halutaan.
Tunnustamisen ei tarvitse tapahtua suoraan sanallisesti. Korhosen mukaan se voi tapahtua myös implisiittisesti olemalla, vaikka jäsenenä samoissa kansainvälisissä järjestöissä.
– Niistä kansainvälisistä järjestöistä, joissa Suomi on jäsenenä, esimerkiksi Unesco ja YK kutsuvat Palestiinan valtiota valtioksi ja ovat tehneet näin yli kymmenen vuoden ajan.
– Jos näissä järjestöissä on jäsenenä, niin silloin on osallisena kollektiiviseen tunnustamiseen, jonka oikeusvaikutuksia pidetään voimakkaampina kuin sitä, että yksilöllisesti vielä annetaan sanallinen "tunnustamme tämän valtion olemassaolon" -vakuutus.
Vaikuttaisiko tunnustus Israeliin?
– Ei se nyt ehkä suoraan sotatoimiin vaikuttaisi, mutta kyllä meidän täytyy aina erottaa se, että jossain vaiheessa hallinto, joka toimii kaikkien kansainvälisten sääntöjen ja suuren enemmistön hyväksymän asiaintilan vastaisesti, voi joutua sisäisesti sellaisiin vaikeuksiin, että se menettää legitimiteettinsä, Korhonen vastaa.
– Onhan Israelissa, jopa Israelin puolustusvoimien sisällä, liikkeitä, jotka vastustavat nykyhallinnon määräyksiä, koska on niin laajasti kansainvälisesti todettu niiden olevan laittomia. Esimerkiksi näännytykset ja siviilien tappaminen, Korhonen sanoo.