Professorin mukaan Gazan tapahtumat lyövät Stubbin arvoja korville.
Kun aiemmin olisi todennäköisesti pitänyt kysyä, miksi Suomi tunnustaisi Palestiinan, jatkossa täytyy vastata kysymykseen, miksi Suomi ei tunnustaisi Palestiinaa. Näin kuvaili Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma Suomen viiteryhmän viimeaikaisia toimia Palestiina-kysymyksessä.
– Jatkossa Suomen hallituksen täytyy vastata kysymykseen, mikä takia Suomi ei ole seurannut viiteryhmänsä linjaa – jos ajatellaan että viiteryhmä on lähinnä Pohjoismaat, suuremmat EU-maat ja Kanadan kaltaiset maat, Aunesluoma totesi STT:lle.
Viime aikoina monet maat ovat ilmoittaneet aikovansa tunnustaa Palestiinan, joskin useissa tapauksissa kyseessä oli aikeiden ilmaisu tai tunnustamiseen liittyy ehtoja.
– Nämä ovat kuitenkin aika voimakkaita tahdonilmauksia ja näyttävät suuntaa siitä, mihin pyritään.
Lue myös: Orpon Palestiina-infolle täystyrmäys oppositiosta: "Suomen poliittisen historian surullisin"
Stubb voi joutua selittelemään
Presidentti Alexander Stubb kertoi torstaina STT:lle, että hän toivoo Suomen tunnustavan Palestiinan ja on valmis hyväksymään valtioneuvoston esityksen tunnustamisesta, jos hän sellaisen saa.
– Stubbhan on aika tunnettu maailmalla, hänellä on melko paljon näkyvyyttä maailman medioissa ja hän on suosittu studioesiintyjä kansainvälisillä televisiokanavilla. Hän on profiloitunut arvopohjaisen realismin edistäjänä, jossa pohjana ovat liberaalit arvot, ihmisoikeudet ja demokratia. Mitä Gazassa nyt tapahtuu, lyö korville tämäntyyppisiä arvoja, Aunesluoma sanoi.
Mikäli maat laajemmin päätyvät tunnustamaan Palestiinan ja Suomi jää omalle linjalleen, Stubbilta kysytään asiasta ja hän joutuu sitä selittelemään, Aunesluoma arvioi.
Vaihtelevia syitä tunnustamattomuudelle
YK:n jäsenvaltioista selvä enemmistö on tunnustanut Palestiinan.
– Valtioilla, jotka eivät ole tunnustaneet Palestiinaa, on usein selkeä Israeliin liittyvä poliittinen tai omaan sisäpoliittiseen suuntaukseen liittyvä syy, Aunesluoma sanoi.
Hän arvioi, että Suomi seuraa laajempaa valtioryhmää ja tunnustaa Palestiinan lopulta samassa tai lähes samassa aikataulussa muiden valtioiden kanssa.
– Jos Britannia ja Ranska johtavat rintamaa ja vielä Tanska liittyy siihen, paine viiteryhmästä alkaa tulla niin suureksi, että uskon Suomen hallituksen silloin liikkuvan samaan suuntaan.
Lue myös: Pöllöraati keksi luovan ratkaisun, miten hallitus ei kaatuisi, vaikka Palestiina tunnustettaisiin
Pohjoismaista Suomen lisäksi Tanska ei ole tunnustanut Palestiinan valtiota.
Jos Suomi viivyttelee Palestiinan tunnustamista tai ei tunnusta Palestiinaa, se tuskin Aunesluoman mukaan aiheuttaisi välitöntä vahinkoa Suomen kansainväliselle asemalle.
Pidemmällä aikavälillä tilanne voisi aiheuttaa päänvaivaa. Suomi ei voisi enää yhtä luontevasti esiintyä Pohjoismaiden liberaalissa arvoyhteisössä ja Suomen ratkaisuja jouduttaisiin perustelemaan enemmän.
Vaikka keskustelu Palestiinan tunnustamisesta käy kuumana, Aunesluoman mukaan olisi hyvä pohdiskella asiaa eikä Palestiinan tunnustamista tarvitse ratkaista saman tien. Ulostulot ovat liittyneet akuuttiin nälkään ja humanitaariseen kriisiin Gazassa.
– Suomessa on jonkin verran aikaa käydä tätä keskustelua. Ja sen verran, mitä olen tätä kotimaista keskustelua aiheesta seurannut, saattaisi olla ihan hyödyllistä perehtyä tilanteeseen vähän paremmin. Nyt vaikuttaa siltä, että asiaa ei ole vielä ihan riittävästi pohdittu eri kanteilta, Aunesluoma sanoi.
Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi faktapohjaista keskustelua tilanteesta ja siitä, mitä Palestiinan tunnustaminen pitää sisällään.