Mistä säästit koronavuotena? Korttiostotiedot paljastavat isoja muutoksia suomalaisten rahankäytössä

10:55
MTV Uutiset Livessä tammikuun 9. päivä vieraillut varallisuusvalmentaja jakaa vinkkejä säästämiseen.

Koronavirus horjuttaa maailman ja Suomen taloutta. Vuosi 2020 ajoi monet yritykset ahdinkoon, mutta suuria taloudellisia kamppailuja käytiin myös yksilötasolla. MTV Uutiset selvitti, miten tavallisten suomalaisten rahat riittivät koronavuonna.

Viime maaliskuussa Suomeen iskenyt ensimmäinen koronavirusaalto loi monenlaista epävarmuutta suomalaisten elämään. Pandemia johti laajoihin lomautuksiin, jotka vaikuttivat olennaisesti monien taloudelliseen tilanteeseen.

Mutta miten tavallisten suomalaisten rahat riittivät poikkeuksellisena vuonna? MTV Uutiset selvitti eri mittareiden avulla, miten pandemia vaikutti kuluttajien rahapusseihin. Selvitys paljasti, että suomalaiset ovat osanneet vaikeana vuonna säästää. 

1. Lyhennysvapaat toivat turvaa epävarmuuden keskelle

MTV Uutisten kyselyn perusteella selviää, että koronakriisin tuoma epävarmuus ajoi suomalaiset hakemaan lyhennysvapaita asuntolainoihin. Muun muassa Aktia-pankki kertoo, että henkilöasiakkaiden lainojen lyhennysvapaita haettiin viime vuoden maaliskuun puolesta välistä toukokuun loppuun noin 11 000 kappaletta, mikä on noin kahdeksan kertaa normaalia enemmän.

Koko vuoden aikana lyhennysvapaita haettiin Aktiasta yli 15 000 kappaletta. Vastaava luku aikaisempina vuosina on ollut noin 5 000–6 000 kappaletta.

– Ihan selkeästi kotitaloudet halusivat varautua tilanteeseen, jotta oma talous kestää näitä poikkeuksellisia aikoja. Mielestäni tämä kertoo siitä, että suomalaiset ovat hyvin tunnollisia ja haluavat hoitaa lainansa, Aktian henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Carola Nilsson kuvailee.

OP myönsi vuonna 2020 yli 120 000 kotitalouteen lyhennysvapaita. Se on noin 60 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019.

– Suurin piikki kysynnässä havaittiin maaliskuun kahdella viimeisellä ja huhtikuun kahdella ensimmäisellä viikolla. Tuona aikana hakemuksia tuli lähes normaalin vuosimäärän verran, OP:n asuntorahoituksesta ja asumisen palveluista vastaava johtaja Kaisu Christie kertoo.

Karkeasti arvioituna OP:n asiakkaista noin puolet haki lyhennysvapaata kuudeksi kuukaudeksi ja noin puolet 12 kuukaudeksi. Hakemusten määrä tasaantui kesällä ja muuttui normaaliksi loppuvuotta kohti.

– Loka-marraskuussa noin puolet lyhennysvapaista tuli päätökseen.

Aktian ja OP:n mukaan kevään hakemusten taustalla toistuivat koronatilanteen tuomat lomautukset ja vastaavat tuloihin vaikuttavat tilanteet. Näin kerrotaan myös Säästöpankista, jossa Aktian ja OP:n tavoin myönnettiin viime vuonna merkittävästi enemmän lyhennysvapaita vuoteen 2019 verrattuna.

Säästöpankkiryhmässä myönnettiin maksimissaan kuuden kuukauden maksuttomia lainojen lyhennysvapaita maaliskuusta kesäkuun loppuun asti.

– Syksystä lähtien lyhennysvapaiden kysyntä on ollut lähes pandemiaa edeltävällä tasolla, Säästöpankkiryhmän henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Markus Lauri kertoo.

2. Työttömyys nousi, mutta säästöt kasvoivat

Lainalyhennysten kysynnän kasvuun vaikutti olennaisesti se, että lomautukset lisääntyivät ja työttömyys nousi poikkeusvuoden aikana. Tästä huolimatta pankeilla on myös myönteisiä uutisia kotitalouksien taloudellisen tilanteen kehityksestä.

Säästöpankin selvityksen mukaan koronan myötä kotitalouksien säästämisaste on noussut eli kotitalouksilla jäi kokonaisuutena vuonna 2020 säästöön aiempaa enemmän tuloistaan. 

– Osalla kotitalouksista taloustilanne on heikentynyt, mutta ei kuitenkaan kaikilla. Valtaosa on saanut pitää työpaikkansa ja ansiotulot ovat jopa kasvaneet vuodentakaisesta muun muassa aiemmin sovittujen palkankorotusten myötä, Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen kertoo.

Myös Nordean selvityksen mukaan he, jotka saivat pitää työpaikkansa, pystyivät säästämään poikkeusvuoden aikana.

– Lomautukset ja työttömyyden kasvu näkyvät toki ihmisten arjessa, mutta palkkasumman pudotus on ollut pelättyä pienempää, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen toteaa.

3. Kulutus nousi vuoden takaisesta

Koronavuosi vaikutti merkittävästi myös siihen, kuinka suomalaiset höyläsivät pankkikorttiaan viime vuonna. Koronan vaikutukset heijastuivat suomalaisten ostokäyttäytymiseen erityisesti keväällä, selviää S-Pankin S-Etukortti Visoilla tehdyistä maksuista.

Keväällä koronakriisin alkaessa ostoja tehtiin korteilla määrällisesti vähemmän, mutta kertaostoksien summa suureni. Kaupat ovat suosittaneet lähimaksun hyödyntämistä koronakeväästä lähtien ja siksi myös sen suosio jatkoi kasvua vuonna 2020.

— Koko vuosi oli korona-ajan alusta lähtien oli hyvin poikkeuksellinen ja se näkyi myös korttien käytössä. Aikamoinen pudotus havaittiin, kun koronakriisi iski maaliskuussa. Pohdimme, tuleeko samanlainen pudotus myös syksyllä uusien rajoitusten myötä, mutta sellaista ei ollut havaittavissa, S-Pankin tuoteryhmäpäällikkö Marketta Lundell kertoo.

Suurin pudotus nähtiin huhtikuussa, jolloin korttimaksuja tehtiin kappalemääräisesti 27 prosenttia vähemmän edeltävän vuoden huhtikuuhun verrattuna.

Kokonaisuudessaan korteilla tehtiin euromääräisesti enemmän ostoksia vuonna 2020 aikaisempaan vuoteen verrattuna. Kasvuvauhti oli kuitenkin normaalia tasoa hitaampaa

4. Kun matkustus vähentyi, suomalaiset suuntasivat puutarhakaupoille

Suomalaisten rahankäyttö vaihteli viime vuonna suuresti toimialoittain. Suurimmat muutokset kohdistuivat liikkumista ja matkailua koskeviin palveluihin.

Esimerkiksi hotelleihin ja majoituksiin kohdistuvia korttiostoksia tehtiin huhtikuussa 2020 euromääräisesti yli sata prosenttia vähemmän, kuin vuonna 2019. Myös lentoyhtiöihin, risteilyihin ja joukkoliikenteeseen kohdistuvien korttiostosten määrä romahti.

Ravintoloissa ja majoituksissa havaittiin piristymistä kesän aikana, mutta loppuvuodesta tiukentuneet rajoitukset näkyivät tilastoissa jälleen korttiostosten hiipumisena näillä toimialoilla.

– Erot toimialojen välillä olivat suuria, mutta toisaalta ihan tilanteeseen sopivia ja loogisia. Kotona ja mökeillä vietetty aika näkyi korttien käytössä.

Digitaalisten palvelujen kuluttaminen oli suurempaa, kuin vuonna 2019 koronavuoden jokaisena kuukautena. Suurin piikki havaittiin huhtikuussa, jolloin pelien kulutuksessa nähtiin yli 136 prosentin kasvu.

Suomalaiset marssivat poikkeusvuonna pankkikorttiensa kanssa myös puutarhamyymälöihin ja sisustukseen, rakentamiseen ja remontointiin keskittyviin myymälöihin aikaisempaa vuotta ahkerammin.

Kivijalkamyymälöiden ohella ostoksia tehtiin yhä enemmän verkossa. Vuoteen 2019 verrattuna kasvua nähtiin verkko-ostoissa niin korttiostosten euromäärissä kuin kappalemäärissä koronavuoden jokaisena kuukautena.

– Verkko-ostaminen vahvistui ja se varmasti tulee myös jatkumaan. Esimerkiksi ruuan verkkokauppaostokset moninkertaistuivat.

5. Neuvonnan tarve ei vielä toistaiseksi kasvanut

Vaikka koronavuosi vaikutti joidenkin suomalaisten talouteen merkittävällä tavalla, suuret muutokset eivät vielä toistaiseksi heijastuneet talous- ja velkaneuvonnan tilastoihin.

Helsingin oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonnasta kerrotaan, että uusia kirjauksia vuonna 2020 tehtiin noin 2600. Vastaava luku oli vuonna 2019 noin 2950.

Vuoden 2019 korkeaan lukuun vaikuttaa todennäköisesti se, että velkaneuvonta siirtyi valtiolle vuoden 2018 lopussa, eikä neuvontaan otettu siirtymäaikana uusia asiakkaita. Asiakkaat laitettiin jonoon ja ruuhkaa ruvettiin purkamaan vuoden 2019 aikana.

Vielä on kuitenkin turha huokaista helpotuksesta, sillä palveluiden ääreen hakeudutaan viiveellä.

– Tälle tarinalle ei ole vielä päätepistettä näkyvissä. Olisi helppoa, jos tietäisimme, koska tämä poikkeuksellinen tilanne tulee päätökseen, pian 28 vuotta velkaneuvojana työskennellyt Helsingin oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvoja Ilkka Passi kommentoi.

Passin mukaan isompi piikki kysynnässä oli havaittavissa keväällä. Yhteydenotot tasaantuivat kuitenkin kesän aikana.

Maaliskuussa Passi ehti aavistella jo pahempaa. Pitkän uran synkimmät tapahtumat eli 90-luvun alun lama ja vuosien 2008–2009 finanssikriisi kolkuttelivat mielessä.

– Ne olivat dramaattisia aikoja. Ajattelin, että jos tulee kolmas taantuma, jota minä puran, niin sitten lopettelen nämä hommat sen jälkeen, Passi naurahtaa.

– Mutta ei pandemialla ole ollut vielä sellaisia vaikutuksia talouteen, mitä aluksi ehkä odotettiin.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja