Asuntolainan hakijat ovat aiempaa varovaisempia – korkosuojaus kiinnostaa monia, mutta jää usein vain pohdinnaksi

– Perusteellisempi harkinta on päivän sana perushyvän tunnelman ohella, Pajala luonnehtii.

Tilastokeskuksen kuun lopussa julkaiseman selvityksen mukaan kuluttajien asunnonostoaikeet ovat jo pudonneet jonkin verran keskimääräisen tason alle. Kaiken kaikkiaan kuluttajien luottamus talouteen teki heinäkuussa uuden pohjaennätyksen jo toista kuukautta putkeen.

Lue myös: Asuntojen hintojen nousu lähes pysähtyi suurissa kaupungeissa – Tampere teki poikkeuksen

Tosin Tilastokeskuksen kyselyn tulokset sopivat sikäli yhteen pankkien kommenttien kanssa, että ihmiset eivät kokeneet huolia omasta työpaikastaan, vaikka odotus julkisen talouden suunnasta oli synkkä.

Vikkelät suojasivat keväällä

Korkojen noususta huolimatta asuntolainojen korkoja ei suojata aiempaa vilkkaammin.

Lainanottajat ovat alkuvuonna saaneet seurata korkojen nousua, kun 12 kuukauden euribor ylitti prosentin tason ja Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkojaan ensimmäistä kertaa noin vuosikymmeneen.

Jurvaisen ja Pajalan mukaan korkosuojauksesta keskustellaan aiempaa enemmän. Toisaalta korkojen nousu on tehnyt myös suojauksesta aiempaa kalliimpaa. OP:n Nurmi arvioi, että suojaus oli hetken suositumpaa keväällä, jolloin varauduttiin epävarmoihin aikoihin ennen kuin hinnat nousivat.

Haastateltavien mukaan OP:lla ja Nordealla noin kolmannes uusista lainoista on suojattuja, Danske Bankilla noin 40 prosenttia.

Pajala pohtii, että tulevan korkosuojauksen kysyntää on vaikea ennakoida, sillä korot elävät nopeasti. 12 kuukauden euribor ylitti prosentin haamurajan jyrkän nousun päätteeksi kesäkuussa, mutta on sittemmin aaltoillut sen tuntumassa. Korko-odotusten vakiintuminen voisi suitsia suojauksen hintaa.

Kiinteäkorkoisten lainojen kysyntä jatkuu niin ikään ennallaan, marginaalisena. Myös lyhennysvapaiden kysyntä vanhoihin lainoihin on muuttumaton.

– Koronan alkaessa merkittävä määrä asuntovelallisia otti lyhennysvapaita, mutta kaikki ne ovat erääntyneet ja palanneet normaaliin lyhennysrytmiin, Pajala sanoo.

Haastateltavat painottavat sitä, että asuntolainat on Suomessa stressitestattu kuuden prosentin koroilla. Vaikka korot ovat nousseet pitkän nollakauden jälkeen, stressitasoon on yhä matkaa. Niin kauan kuin työllisyystilanne jatkuu hyvänä, lyhennysvapaille ei ole akuuttia tarvetta.

Mökki-into katosi

Yhtä mieltä pankit ovat siitä, että asuntosijoittajat ovat aiempaa varovaisempia. Pajala sanoo, että varsinkin yksiöiden tarjonta on runsastunut, kun osa sijoittajista pyrkii purkamaan omistuksiaan. Samalla aiemmin kaavoitetut yksiöt valmistuvat.

Sijoittajien ohella lainakysynnän tasaantuminen näkyy mökki-innon laantumisena. Nordean mukaan mökkimarkkina on rauhoittunut noin kolmanneksen viime vuodesta.

Korona-aika nosti vapaa-ajan asuntojen kysyntää, kun ulkomaanmatkailu oli jäissä. Tänä keväänä sen sijaan kylmyydestä kärsi mökkeily, kun talvi kesti Etelä-Suomessakin pitkään.

– Satunnainen mökinostaja on nyt kadonnut markkinoilta. Osittain siihen vaikutti, että mökkikauppa ei päässyt liikkeelle huhtikuussa, kun mökit olivat keskellä lunta, Pajala sanoo.

Suomalaisilla kotitalouksilla oli Suomen Pankin tilaston mukaan yhteensä 107,6 miljardin euron edestä asuntolainoja viime vuoden päätteeksi. Luku on puolitoistakertainen valtion vuosittaiseen budjettiin nähden.

OP, Nordea ja Danske Bank muodostivat yhteensä lähes 80 prosenttia markkinasta.

Lue myös: Kesä on kuumentanut vuokramarkkinat – ehtona jopa kasvisruokavalio: "Voi olla syrjintää"