Missä ja miksi disinformaatio koronasta leviää? Tutkijalla selkeä käsitys syystä: "Pelko johtaa itsekkyyteen"

Koronavirukseen liittyvä disinformaatio eli tarkoituksella harhaanjohtava tieto leviää erityisesti sosiaalisessa mediassa ja suljetuilla sivustoilla. Yliopistotutkijan mukaan valheellisen tiedon takana on loppupeleissä kyse ihmisten peloista ja itsekkyydestä.

Tammikuun loppupuolella vuonna 2020 Lapissa olleella kiinalaisturistilla todettiin tiedettävästi kotimaan ensimmäinen koronavirustartunta. Hieman alle kuukausi myöhemmin ensimmäinen suomalaisella todettu koronavirustartunta raportoitiin Husin alueella. Maaliskuun alussa virus lähti leviämään väestössä ja pandemia saavutti Suomen.

Samalla liikkeelle lähti lukuisia valheellisia tietoja koronaviruksesta. Ensin viruksen olemassa oloa kyseenalaistettiin, sitten sen vaarallisuutta vähäteltiin. Tällä hetkellä moni kyseenalaistaa virusta vastaan kehitettyjen rokotteiden turvallisuuden ja tehon.

Lue myös: Voiko koronarokote aiheuttaa lapsettomuutta, entä kasvaako syöpäriski? Ylilääkäri kommentoi hurjimpia väitteitä rokotteista

Ylilääkäri Asko Järviseltä viesti koronarokotetta vastustaville hoitajille: "Harvinaisetkin riskit olisivat tulleet jo ilmi"

Oskari Välimäki on törmännyt pandemian aikana moniin koronaa koskeviin valheellisiin väitteisiin. Välimäki valmistuu ensi keväänä lääkäriksi ja on Vastalääke ry:n perustajajäsen. Yhdistys on Turun yliopiston lääketieteen opiskelijoiden perustama ja sen ideana on selvittää erilaisten terveysväittämien todenperäisyyttä sekä popularisoida tiedettä.

– Potilastyössä olen törmännyt koronavirusta koskevaan disinformaatioon melko vähän. Sosiaalisessa mediassa erilaisia teorioita ja väitteitä taas on tullut vastaan runsaasti.

Koronavirusta ja pandemiaa koskevat valheet leviävät Välimäen mukaan helpoiten sosiaalisessa mediassa ja siellä olevissa ryhmissä. 

Välimäki kertoo ottaneensa kantaa disinformaatioon sosiaalisessa mediassa lähestymällä ihmisiä viesteillä omalla henkilökohtaisella tilillä sekä Vastalääke ry:n kautta.

– Olen lähestynyt heitä asiallisesti, mutta en ole saanut vastausta. Monesti kriitikot kehottavat ihmisiä olemaan avoimia, mutta he itse sulkevat kritiikin pois.

Lue myös: Opetusministeri Andersson paheksuu rokotehuhujen levittäjiä: "Lapsilla ja nuorilla on oikeus saada paikkansapitävää tietoa"

Tutkija: Kyse on itsekkyydestä

Välimäen mukaan koronapandemian alkuaika oli suotuisaa aikaa valheellisille väitteille. Tilanne oli uusi, eikä viranomaisilla ollut vastauksia heti kaikkiin kysymyksiin.

– Se jätti tilaa salaliittoteoreetikoille julistaa omaa näkemystään.

Puolentoista vuoden jälkeen tutkimustietoa, kokemusta ja vastauksia on kertynyt runsaasti. Silti kyseenalaistuksen kohteeksi ovat joutuneet vuorotellen taudin olemassaolo ja sen vakavuus, kasvomaskit sekä koronarokotteet.

Helsingin yliopiston yliopistotutkija Niko Pyrhösen mukaan kyse on loppukädessä ihmisten peloista.

– Ihmisillä on suhteessa koronapandemiaan sellaisia pelkoja ja huolia, jotka johtavat itsekkääseen käyttäytymiseen. Kukaan ei julkisessa keskustelussa sano ääneen sitä, että ei halua ottaa rokotetta, mutta toivoo muiden ottavan sen. Siksi pitää keksiä selityksiä, jotka kehtaa sanoa ääneen ja jotka näyttäytyvät legitiimimpinä tapoina perustella omaa kantaa.

Pyrhönen on tutkinut salaliittoteorioita jo ennen koronapandemiaa. Koronakriitikot ovat yliopistotutkijan mukaan hyötyneet siitä, että pandemia koskettaa suuria massoja ja on osa päivittäisuutisointia.

– Yleensä salaliittoteoreetikoiden keskeinen haaste on se, miten asiasta saadaan olennainen ja tärkeä riippumatta siitä ovatko muut samaa vai eri mieltä. Nyt tilanne on eri, koska he puhuvat samasta aiheesta kuin muutkin.

Lue myös: Koronavalheita levitetään sakeana jopa suoraan postilaatikoihin: Tautia on yritetty välttää juomalla desinfiointiainetta ja hopeavettä, professori kertoo

Mittasuhteet pielessä

Sosiaalisen median lisäksi disinformaatio leviää myös suljetuilla sivustoilla. Pyrhönen on törmännyt väitteistä hurjimpiin, muttei halua avata niiden sisältöä tai antaa niille näkyvyyttä.

Yliopistotutkijan mukaan epäluottetavat sivustot, tutkimukset ja artikkelit voi tunnistaa esimerkiksi mediaan ja muihin tahoihin kohdistuvasta suhteettomasta kritiikistä.

– Yksi keskeinen merkki, jonka kohdalla hälytyskellojen tulee soida on se, minkä tyyppistä mediakritiikkiä tekstissä esitetään. On eri asia kritisoida yksittäisiä median artikkeleita, kuin viljellä kaiken kattavaa mediakritiikkiä ja leimata esimerkiksi kaikki tutkijat maksetuiksi.

Välimäki nostaa esiin myös vastakkainasettelun mittasuhteet.

– Tyypillistä on, että koronaviruksen olemassaoloa epäilevät ihmiset hakevat maailmankuvalleen vahvistusta yksittäisistä samanmielisistä lähteistä, mutta sivuuttavat viralliset kanavat sekä lukuisat koulutetut asiantuntijat. Ilmiötä voidaan kutsua cherry pickingiksi. Otetaan yksittäinen henkilö, joka ei välttämättä ole edes lääkäri, ja tarjotaan hänen sanomansa THL:n vastineeksi. Suhteellisuudentaju on siinä aika ylösalaisin.