SuomiAreenassa keskusteltiin keskiviikkona vaihtoehtohoidosta ja niiden suhteesta tutkittuun tietoon.
Lääkäriliiton teettämän selvityksen mukaan kansalaisilla ja lääkäreillä on erilaiset näkemykset vaihtoehtoisista hoidoista. Useampi kuin joka toinen kyselyyn vastanneista tavan tallaajista uskoo, että lääketiede voisi hyötyä vaihtoehtohoidoissa käytetyitä menetelmistä. Yli puolet lääkärivastaajista sen sijaan halusi lainsäädäntöä rajoittamaan näitä hoitomuotoja. Tarkemmin tuloksista kerroimme aiemmassa jutussamme.
Tutkimuksen teemoista SuomiAreenassa keskustelemassa olivat keskiviikkona lääkäri ja somevaikuttaja Anni Saukkola, Turun yliopistollisen keskussairaalan ylilääkäri ja professori Juhani Knuuti sekä Suomen tiedetoimittajien liiton pääsihteeri ja terveysviestinnän tutkija Ulla Järvi.
Lue myös: Voiko koronatutkimuksiin luottaa? Professori Juhani Knuuti muistuttaa, että tieteessä ”takinkääntö” on tavoite
Professorin mielestä lainsäädäntö on tarpeen
Professori Juhani Knuutin mielestä vaihtoehtohoitojen ympärille tarvitaan lainsäädäntöä. Hän muistuttaa vaihtoehtohoitojen kuitenkin tarkoittavan hyvin monenlaisia hoitomuotoja, minkä vuoksi niitä ei ole mielekästä niputtaa yhteen.
– Yleisesti ottaen voi todeta, että näistä lääketieteen ulkopuolisista hoidoista tulevat haitat ovat lähes poikkeuksetta epäsuoria haittoja. Useimmiten nämä hoidot oikein annettuna ovat turvallisia.
Knuuti muistuttaa, että kaikella mitä tehdään, on aina haittariski. Niinpä olisikin erittäin tärkeää aina varmistaa, että potilas saisi aina vaikuttavaa, tutkimusten mukaan tehokkainta hoitoa, vaikka käyttäisi samalla jotain muutakin hoitomuotoa.
– Tämä on mielestäni koko asian ydin, ei sinänsä suoraan vastustaa tiettyjä hoitomuotoja, vaikka mukana olisi myös vastustamisen arvoisia hoitoja, vaan nimenomaan taata, että potilas saisi vaikuttavan, parhaan hoidon.
Lue myös: Tunnetko suusi "tulehdusprosentin"? Hammaslääkäri kertoo, mikä on BOP-indeksi, ja miksi sillä on väliä
Hyvin harvoin lääketieteellinen hoito jää saamatta
Knuutin mukaan potilaalta jää hyvin harvoin vaihtoehtoisen hoitomuodon takia saamatta jokin hänen tarvitsemansa hoitomuoto. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että lähes kymmenen prosenttia syöpäpotilaista saattaa käyttää jotain muuta hoitomuotoa lääketieteellisen hoitomuodon sijaan tai ainakin aiheuttaa sen, että lääketieteellisten hoitojen saaminen viivästyy.
– Meillä on tutkimusnäyttöä siitä, että tapahtuessaan tällainen viivästyminen kasvattaa esimerkiksi syöpäkuolleisuutta 10 prosenttia.
Knuuti antaa toisen esimerkin liittyen sepelvaltimotautiin, jonka hoidossa tarvitaan statiineja: 80 000 potilaan seurannassa tapahtui 1000 turhaa kuolemaa siksi, että potilas lopetti statiinilääkityksen virheellisen terveysväitteen takia.
Lääketieteellisesti tehokkaaksi todetun hoidon saamista viivästyttävät tai sen väistymiseen johtavat epäsuorat haitat ovat Knuutin mielestä ongelman ydin vaihtoehtohoitomuotojen suoraan aiheuttamien haittojen sijaan.
Lue myös: Suomalaisprofessori: Osa ”mullistavista terveysväittämistä” on silkkaa huuhaata – tässä vaiheessa hälytyskellojen pitäisi soida
Lääkäri peräänkuuluttaa valvontaa ja seurantaa
Lääkäri Anni Saukkolan mielestä olisi tärkeää tehdä kategorinen päätös, jolla hoitoja valvottaisiin ja seurattaisiin.
– Muissa Pohjoismaissa on tehty sellaisia ratkaisuja, että esimerkiksi raskaana olevien, lasten sekä iäkkäiden ihmisten oikeuksia käyttää näitä hoitoja on rajattu.
Saukkolan mukaan kategoriset päätökset tarkoittaisivat myös sitä, että hoitoja tekevät henkilöt tulisi velvoittaa noudattamaan markkinoinnin ja viestinnän lainalaisuuksia. Näin ollen esimerkiksi vaihtoehtoisiin hoitomuotoihin liittyviä perättömiä terveysväitteitä ei saisi esittää.
Joissain maissa lääkärin kanssa on sovittava vaihtoehtoisen hoidon käytöstä lääketieteellisen hoidon rinnalla. Saukkola näkisi tämän mahdollisena ratkaisuna haavoittuvimpien ryhmien kohdalla Suomessakin.
Somevaikuttajien terveysviestintää ei säännellä
Tiedeviestijä Ulla Järven mukaan terveysviestinnässä Suomessa käytetään paljon perättömiä väitteitä. Sosiaalista mediaa hän pitää tässä mielessä ongelmallisena. Hän on huolissaan erityisesti sosiaalisessa mediassa toimivien vaikuttajapersoonien viestinnästä.
– Heitä seurataan aktiivisesti monessa ryhmässä ja siellä varmaan liikkuu sellaisia (virheellisiä väittämiä), koska heitä ei säätele mikään.
Järvi toteaa, että markkinoinnissa lait, tavat ja pelisäännöt estävät suoranaiset huijaukset. Tiedotusvälineitä sitovat journalistin ohjeet.
– Someviestintää ei oikeastaan säätele mikään.
Kuuntele videolta myös, minkälaisiksi lääkäri Anni Saukkola ja professori Juhani Knuuti kokevat sosiaalisessa mediassa viestimisen haasteet. Entä mikä tutkimustuloksissa huolestutti ja yllättikin panelisteja?