Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvisen tavoite on, ettei loppukesän tapahtumia jouduttaisi peruuttamaan. Hänestä koko Suomen hybridistrategiaa tulisi pohtia uusiksi.
Tapahtumateollisuus on heti lentoliikenteen jälkeen pahiten koronakriisistä kärsinyt toimiala. Kulttuuriala on ollut koko kriisin ajan erilaisten rajoitustoimien alaisuudessa.
Tänä kesänä joitakin isompiakin festivaaleja on voitu järjestää, mutta koronatilanne on selvästi heikentynyt viime viikkojen ajan.
Lue myös: Ressu Redford teki festivaalihistoriaa juhannuksena – paljastaa MTV:lle yhden hurjimmista keikkakokemuksistaan: "Putosin 3–4 metriä selälleni"
Onko mahdollista, että loppukesän suuremmat tapahtumat ovat vaakalaudalla, tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen?
– Oma tavoitteeni on kulttuurin ja tapahtumien suhteen se, että emme joutuisi mitään äkkisulkuja loppukesästä tekemään, Kurvinen toteaa MTV Uutiset Liven haastattelussa.
Kurvisen mukaan Suomen hybridistrategiaa ja rajoituspolitiikkaa tulisi pohtia ”aivan uusiksi”. Hänen mukaansa aiemmat mittarit eivät ole enää tänä päivänä valideja, kun rokotekattavuus on Suomessa kasvanut kohisten.
– Pitäisi pohtia, pitäisikö meidän ottaa vähän eri kriteerit ja erilainen linja, Kurvinen sanoo viitaten koronarajoituksiin.
Lue myös: Kokoontumisrajoitusten jatko oli viimeinen niitti: Tapahtumateollisuus vie avin päätökset oikeuteen – tästä on kyse
Sisätiloissakin yleisö tulisi Kurvisen mukaan sallia
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salmisen mukaan Suomessa on käynnissä jo peräti neljäs korona-aalto.
Vastikään hallitus päätti tiukentaa muutamien alueiden koronarajoituksia, etenkin alueiden ravintolatoimintaan liittyen.
Neljännestä korona-aallosta huolimatta Kurvisen mukaan tapahtumia ei voida enää sulkea samalla tavalla kuin ennen.
Esimerkiksi hän ottaa urheilutapahtumat.
– Ei voi olla niin, että sisäpallopelien otteluihin ei voi ottaa yleisöä juuri yhtään. Täytyy löytää muita tapoja toimia.
Yllä olevalla videolla Antti Kurvinen ottaa tiukasti kantaa rokotekriittisyyteen. Katso, mistä on kyse!
Ministerikausi lähti vauhdilla liikkeelle
Antti Kurvinen nousi tiede- ja kulttuuriministeriksi toukokuun lopussa, kun Annika Saarikko otti vastaan valtiovarainministerin salkun.
Ensimmäiset viikot tiede- ja kulttuuriministerin roolissa ovat olleet Kurvisen mukaan työntäyteiset.
– Vauhdilla (ministerityö) on lähtenyt liikkeelle, ja olen pyrkinyt hoitamaan ripeästi kaikki asiat, jotka ovat pöydälleni tähän mennessä tulleet.
Hänen mukaansa pääpaino on ollut etenkin urheilu- ja tapahtuma-alan koronakriisin jälkipuinnissa – tiedeasiat ovat jääneet vähemmälle.
– Olemme jakaneet aika paljon avustuksia koronaan liittyen niin kulttuurialalle kuin urheiluseuroille.
Kurvisen mukaan ensimmäinen hänen kulttuuriministerin tehtävänsä oli saada vietyä tapahtumatakuuta eteenpäin.
Tapahtumatakuulla tuotetaan niitä tapahtumia, jotka joutuvat koronarajoitusten vuoksi supistamaan tuotantoaan merkittävästi tai vastaavasti perumaan tapahtuman kokonaan.
– Olen kiirehtinyt myös Taiken maksamia apurahoja. Niissä on omat haasteensa ja niitä täytyy vielä perata, Kurvinen sanoo.
Juttu jatkuu videon jälkeen.
4:42
Kurvinen haluaa viedä Suomen maailmalle Ruotsin tapaan
Kaikkein suurimmaksi onnistumiseksi Kurvinen nimeää kulttuurialan jälleenrakentamiseen erikoistuneen, ”erittäin kunnianhimoisen ja korkean profiilin” työryhmän.
Kurvisen mukaan kyseessä on ”kokonaisvaltainen ohjelma”, jossa tarkastellaan alan koulutustilannetta sekä millä tavoin kulttuurialaa tuetaan ja viedään maailmalle.
– Sen tavoitteena on rakentaa suomalaiset tapahtumat ja luovat alat uudelleen koronavaikeuksista ja tekemään siitä myös entistä kansainvälisempää ja menestyvämpää, luoda lisää yrityksiä ja työpaikkoja kulttuuri- ja tapahtuma-alalle.
Kurvisen mukaan suomalaisella kulttuurilla on potentiaalia myös maailmalla. Siitä hänen mukaansa kielii esimerkiksi Hytti nro 6 -elokuvan menestyminen Cannesin elokuvajuhlissa.
Myös Suomen Leijonien ja Huuhkajien menestyminen urheilun saralla sekä Blind Channelin Euroviisu-menestys kielivät siitä, että suomalaisia arvoja ja osaamista on vietävä hanakammin maailmalle.
– Erityisesti haluan edistää kulttuurivientiä. Ruotsalaiset ovat jo vuosikymmeniä, Abbasta lähtien ottaneet kulttuurista rahaa maailmalta ja siihen meidänkin on päästävä.
3:34