Siitepöly aiheuttaa allergikoille nenän kutinaa ja vuotamista, aivastelua, silmäoireita ja hengitystieoireita. Kannattaako antihistamiinikuuri aloittaa jo ennen pölykauden alkua vai riittääkö, että nappaa lääkkeen, kun oireet alkavat?
Siitepölyallergian oireet voivat vetää olon surkeaksi ja siksi moni allergikko varautuu keväällä aloittamalla säännöllisen antihistamiinin syömisen jo viikkoa tai paria ennen kuin pölykausi alkaa.
Näin on perinteisesti ohjeistettu, mutta se ei välttämättä ole tarpeellista, kertoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Jere Reijula Mehiläisestä.
Lue myös: Silmien kutinaa, aivastelua ja nenän vuotamista? Kyse ei välttämättä olekaan kevätflunssasta!
– Se on osatotuus. Antihistamiinitabletit vaikuttavat nopeasti muutamista minuuteista muutamiin tunteihin vähän valmisteesta riippuen, eikä niiden etukäteen aloittamisesta ole kauheasti tutkimusnäyttöä.
– Toisaalta käytäntö on osoittanut, että ainakin osa potilaista hyötyy siitä, että aloittaa antihistamiinin ennakoivasti ennen siitepölykauden alkua. Ne ovat melko harmittomia lääkkeitä, joten ei ennakoinnista todennäköisesti haittaa ole, jos oireet joka vuosi vaivaavat.
Lue myös: Milloin astmatutkimuksiin? Pitkittyneiden oireiden riskinä parantumattomat muutokset keuhkoissa
Nenäsuihkeen ja astmalääkkeiden käytössä sen sijaan kannattaa ennakoida
Nenäoireisiin ja astman hoitoon käytettävien paikallisten kortikosteroidien käyttö kannattaa aloittaa ennakoiden ennen pölykautta.
– Vaikka niiden vaikutus alkaa lähitunteina, parhaan hoitotehon saavuttamiseen voi mennä päiviä tai jopa viikkojakin.
– Etenkin allergisen astman hoidossa ennakointi on viisasta, sillä mitä parempi hoitotasapaino on, sitä vähemmän siitepölykausi aiheuttaa ongelmia.
Reijula sanoo, että allergiaoireisiin käytettäviä silmätippoja voi myös tarvittaessa käyttää ennaltaehkäisevästi, mutta ei niinkään viikkojen vaan päivien ajan.
Lue myös: Sairastatko kevätflunssaa vai siitepölyallergiaa? Keuhkolääkärin simppelillä kikalla selvität
Lääkkeitä voi käyttää myös ilman diagnosoitua allergiaa
Pölyt voivat aiheuttaa oireita silloin, kun niitä on ilmassa runsaasti, vaikka niille ei olisikaan erityisen allerginen, Reijula kertoo.
– IgE-välitteistä herkistymistä nähdään jopa joka toisella suomalaisella jollekin allergeeneille. Herkistyminen ei tarkoita vielä allergiaa, mutta jos allergeeni aiheuttaa oireita, silloin puhutaan allergiasta. Myös katupöly voi aiheuttaa samantapaisia oireita.
– Jos huomaa, että vuodesta toiseen ilmenee oireita siitepölyaikaan, ei allergiaa tarvitse todeta testeillä, vaan sitä voi melko huolettomasti hoitaa apteekista saatavilla käsikauppalääkkeillä. Toki olettaen, että lääkkeistä on ollut apua.