Millaisia vaikutuksia päänavaajan jättisopimuksella on työllisyydelle ja kilpailukyvylle? Katso täältä asiantuntijoiden kootut vastaukset

Kilpailukykyyn vaikuttaa paljon myös se, mitä tapahtuu Suomen kilpailijamaissa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen mukaan Suomen kilpailumaissa kuten Ruotsissa palkkakehitys näyttää olevan korkeampaa, joten hän ei usko, että palkkaratkaisu heikentää Suomen kilpailukykyä.

Lue myös: Valtiovarainministeri Katri Kulmuni: Talouskasvu vaatii kansallisia toimia

– Siinä mielessä tämä ratkaisu on aika maltillinen, Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen lisää, että valtiovarainministeriön ennusteessa ja julkisen talouden suunnitelman pohjalaskelmissa – minkä perusteella hallituskin politiikkansa tekee – on ollut oletuksena tietty palkkojen nousutaso. Pohjalaskelmissa ansiotasoindeksin nousuksi on arvioitu noin kolme prosenttia.

– Tässä palkkaratkaisussa puhutaan 3,3 prosentista kahden vuoden aikana, joten tässä ei menty sillä tavalla ylärajoille, että se muuttaisi laskelmia ainakaan huonompaan suuntaan, hän sanoo.

Teknologiateollisuuden sopimus on muiden työehtosopimusneuvottelujen päänavaaja, joten sopimuksen prosenttilukemia seurataan tarkasti myös muissa liitoissa. Mitä on odotettavissa muilta liitoilta, ja miten se vaikuttaa kilpailukykyyn?

OP:n Heiskanen sanoo, että merkittävin vaikutus Suomen kilpailukyvylle on keskeisten vientialojen palkkaratkaisuilla etenkin pitkällä aikavälillä.

Kangasharjun mukaan muiden liittojen ratkaisuita on vielä vaikea arvioida. Hän kuitenkin sanoo, että Suomessa on jo nykyisellään lyhyet työajat. Jos kiky-tunnit poistetaan myös muilta aloilta, työaika lyhenee entisestään.

Kangasharjun mukaan on harmillista, että Suomessa on otettu suunnaksi työajan lyhentäminen, sillä Suomessa pitäisi hänen mukaansa lisätä työaikaa kilpailukyvyn parantamiseksi.

Juttu jatkuu kiky-tunteja käsittelevän uutisvideon jälkeen. 

2:20

– Mitä kustannuskilpailukyvylle käy, riippuu siitä, miten löydetään tasapaino lyhyemmän työajan ja tuntipalkan korotusten kesken, hän sanoo.

Pylkkänen sanoo, että kiky-tuntien poisjäämisellä ei ehkä ole suurta vaikutusta, koska ne eivät edes ole toteutuneet täysimääräisinä kaikilla aloilla.

– Julkisella sektorilla kiky-tunneilla on varmaan ollut myönteinen vaikutus kuntien talouden näkökulmasta. Kunnissa työvoimakustannus on pysynyt maltillisena, koska vaikka julkisen sektorin paineet ja palvelutarpeet ovat kasvaneet, työntekijöitä ei ole tarvinnut palkata lisää samassa suhteessa, hän sanoo.

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta. Hallitus on sitoutunut siihen, että elokuun budjettiriiheen mennessä on päätökset, jotka johtavat 30 000 uuteen työpaikkaan. Miten palkkaratkaisut vaikuttavat työllisyyteen, ja millaista painetta ne tuovat hallituksen työllisyystoimille?

Kangasharju sanoo, että teknologiateollisuuden ratkaisu ei paranna työllisyyttä ja hallitukselta tarvitaan lisää toimia työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, etenkin jos muut liitot seuraavat teknologiateollisuuden esimerkkiä.

–  Kaikki riippuu tietysti tästä keväästä. Tähän mennessä hallituksen päätökset ovat heikentäneet työllisyyttä eivätkä parantaneet. Nyt pitää lähteä 180 astetta toiseen suuntaan.

Lue myös: Takana on politiikan hurja vuosi: Kaksi hallituksen eroa ja kriisiä kriisin perään – muistatko nämä käänteet vuodelta 2019?

Kangasharjun mukaan tähän mennessä saadut tiedot hallituksen työllisyystoimista näyttävät todella huonolta.

– Katsotaan nyt, ryhdistäytyykö hallitus nyt keväällä vai ei.

Pylkkänen sanoo, että palkansaajien näkökulmasta tärkeintä on reaalinen tulojen kasvu, ei nimellinen palkankorotus.

–  Koska inflaatio on edelleen hidasta, tällä ratkaisulla kuluttajien reaalinen ostovoima kasvaa. Ostovoiman kasvaminen virkistää kotimarkkinoitamme, ja sillä on myös positiivinen vaikutus työllisyyteen. 

• 24.2.09:32
  Työttömyys

  Työttömyydessä käänne parempaan ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen
• 11.2.09:26
  Talous

  Hurjat luvut julki: Perheyritykset paljastuivat Suomen selkärangaksi
• 9.2.10:18
  Kauppa

  Vähittäiskaupan työpaikkoja katosi viime vuonna 8 000
• 5.2.11:34
  Fiskars

  Fiskars aikoo leikata Suomesta noin 30 työpaikkaa
• 27.1.08:54
  Työttömyys

  Työttömyys jatkaa nousuaan, kuluttajaluottamus laskuaan – työn menetystä pelätään kuin koronavuosina
• Lataa lisää