Millaisia vaikutuksia päänavaajan jättisopimuksella on työllisyydelle ja kilpailukyvylle? Katso täältä asiantuntijoiden kootut vastaukset

2:07
Videolta voit katsoa MTV Uutiset Liven lähetyksen Teknologiateollisuuden sopimukseen liittyen.

Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto pääsivät lauantaina sopuun työehtosopimuksesta kuukausien väännön jälkeen.

Lähes sataatuhatta työntekijää koskeva sopimus korottaa teknologiateollisuusalan palkkoja noin kahden vuoden aikana yhteensä 3,3 prosentilla, ellei paikallisesti sovita muuta. Lisäksi kiky-tunnit eli 24 tunnin työajan lisäys poistuvat.

STT kysyi asiantuntijoilta, mitä vaikutuksia ratkaisulla on.

Miten Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimus vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn?

Tällä hetkellä näyttää siltä, Suomen kilpailukyky säilyy suunnilleen ennallaan. Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan kilpailukyky säilyy nykyisellään, jos talouskasvu jatkuu ennusteiden mukaan eikä taantumaa ole tulossa. OP:n pääekonomisti Reijo Heiskanen sanookin, että korotusten taso oli odotustenmukainen ja korotukset ovat neutraaleja kilpailukyvyn kannalta.

Juttu jatkuu Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton työehtosopimusta käsittelevän videon jälkeen. 

10:10

Kilpailukykyyn vaikuttaa paljon myös se, mitä tapahtuu Suomen kilpailijamaissa. Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Elina Pylkkäsen mukaan Suomen kilpailumaissa kuten Ruotsissa palkkakehitys näyttää olevan korkeampaa, joten hän ei usko, että palkkaratkaisu heikentää Suomen kilpailukykyä.

– Siinä mielessä tämä ratkaisu on aika maltillinen, Pylkkänen sanoo.

Pylkkänen lisää, että valtiovarainministeriön ennusteessa ja julkisen talouden suunnitelman pohjalaskelmissa – minkä perusteella hallituskin politiikkansa tekee – on ollut oletuksena tietty palkkojen nousutaso. Pohjalaskelmissa ansiotasoindeksin nousuksi on arvioitu noin kolme prosenttia.

– Tässä palkkaratkaisussa puhutaan 3,3 prosentista kahden vuoden aikana, joten tässä ei menty sillä tavalla ylärajoille, että se muuttaisi laskelmia ainakaan huonompaan suuntaan, hän sanoo.

Teknologiateollisuuden sopimus on muiden työehtosopimusneuvottelujen päänavaaja, joten sopimuksen prosenttilukemia seurataan tarkasti myös muissa liitoissa. Mitä on odotettavissa muilta liitoilta, ja miten se vaikuttaa kilpailukykyyn?

OP:n Heiskanen sanoo, että merkittävin vaikutus Suomen kilpailukyvylle on keskeisten vientialojen palkkaratkaisuilla etenkin pitkällä aikavälillä.

Kangasharjun mukaan muiden liittojen ratkaisuita on vielä vaikea arvioida. Hän kuitenkin sanoo, että Suomessa on jo nykyisellään lyhyet työajat. Jos kiky-tunnit poistetaan myös muilta aloilta, työaika lyhenee entisestään.

Kangasharjun mukaan on harmillista, että Suomessa on otettu suunnaksi työajan lyhentäminen, sillä Suomessa pitäisi hänen mukaansa lisätä työaikaa kilpailukyvyn parantamiseksi.

Juttu jatkuu kiky-tunteja käsittelevän uutisvideon jälkeen. 

2:20

– Mitä kustannuskilpailukyvylle käy, riippuu siitä, miten löydetään tasapaino lyhyemmän työajan ja tuntipalkan korotusten kesken, hän sanoo.

Pylkkänen sanoo, että kiky-tuntien poisjäämisellä ei ehkä ole suurta vaikutusta, koska ne eivät edes ole toteutuneet täysimääräisinä kaikilla aloilla.

– Julkisella sektorilla kiky-tunneilla on varmaan ollut myönteinen vaikutus kuntien talouden näkökulmasta. Kunnissa työvoimakustannus on pysynyt maltillisena, koska vaikka julkisen sektorin paineet ja palvelutarpeet ovat kasvaneet, työntekijöitä ei ole tarvinnut palkata lisää samassa suhteessa, hän sanoo.

Hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta. Hallitus on sitoutunut siihen, että elokuun budjettiriiheen mennessä on päätökset, jotka johtavat 30 000 uuteen työpaikkaan. Miten palkkaratkaisut vaikuttavat työllisyyteen, ja millaista painetta ne tuovat hallituksen työllisyystoimille?

Kangasharju sanoo, että teknologiateollisuuden ratkaisu ei paranna työllisyyttä ja hallitukselta tarvitaan lisää toimia työllisyystavoitteen saavuttamiseksi, etenkin jos muut liitot seuraavat teknologiateollisuuden esimerkkiä.

–  Kaikki riippuu tietysti tästä keväästä. Tähän mennessä hallituksen päätökset ovat heikentäneet työllisyyttä eivätkä parantaneet. Nyt pitää lähteä 180 astetta toiseen suuntaan.

Kangasharjun mukaan tähän mennessä saadut tiedot hallituksen työllisyystoimista näyttävät todella huonolta.

– Katsotaan nyt, ryhdistäytyykö hallitus nyt keväällä vai ei.

Pylkkänen sanoo, että palkansaajien näkökulmasta tärkeintä on reaalinen tulojen kasvu, ei nimellinen palkankorotus.

–  Koska inflaatio on edelleen hidasta, tällä ratkaisulla kuluttajien reaalinen ostovoima kasvaa. Ostovoiman kasvaminen virkistää kotimarkkinoitamme, ja sillä on myös positiivinen vaikutus työllisyyteen. 

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Olemme päivittäneet MTV Oy:n tietosuojakäytännön. Päivityksen yhteydessä Mediahub Oy:n tietosuojakäytäntö on yhdistetty osaksi MTV:n tietosuojakäytäntöjä. Lue lisätietoja tästä.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja