Takana on politiikan hurja vuosi: Kaksi hallituksen eroa ja kriisiä kriisin perään – muistatko nämä käänteet vuodelta 2019?

13:10
Video: Politiikan myllerryksiä puitiin MTV Uutiset Livessä.

Vuonna 2019 politiikassa sattui ja tapahtui. Tähän juttuun on koostettu kuukausi kuukaudelta, mistä julkisuudessa on tänä vuonna kohuttu. 

Vuoteen on mahtunut muun muassa kaksi hallituksen eroa sekä kriisejä sotesta, Postista ja Veikkauksesta.

Tammikuu

Uudenvuodenpuheessaan presidentti Sauli Niinistö nosti esiin Euroopan ajautumisen repiviin riitoihin unionin omista arvoista. Presidentin mukaan oikeus kyseenalaistamiseen on demokratian ytimessä, mutta muutoksen keskellä näkyy huolestuttavia merkkejä myös vaarallisista ääriliikkeistä.

Tammikuun alkupäivinä uutisoitiin SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen sairauslomasta. Rinne oli joutunut keuhkokuumeen vuoksi sairaalahoitoon joululomallaan Espanjassa. Myöhemmin Suomessa selvisi, että hänellä oli myös sepelvaltimotauti. Hän oli voimakkaassa lääkityksessä Espanjassa yhteensä yli kaksi viikkoa, minkä jälkeen hänet lennätettiin nukutettuna hoitoon Suomeen, ja hänelle tehtiin pallolaajennus sepelvaltimoon 12. tammikuuta.

Kotimaan poliittisen keskustelun keskiössä olivat lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset.

Eduskunnassa elettiin alkuvuonna kiireistä aikaa, kun pääministeri Juha Sipilän (kesk) hallituksen sote- ja maakuntauudistuksen lakeja yritettiin puristaa kokoon valiokuntakäsittelyissä. Valtiosääntöoppineet kommentoivat tammikuun loppupuolella, että perustuslakivaliokunnassa olevassa sote-paketissa oli edelleen suuria ongelmia.

Helmikuu

Vanhuspalvelujen ongelmat ja hoivakodeista paljastuneet epäkohdat hallitsivat poliittista keskustelua. Eduskunnassa vaadittiin sitovaa hoitajamitoitusta tilanteen parantamiseksi, mutta helmikuun alussa kävi ilmi, ettei laki ehtisi eduskuntaan enää ennen vaaleja.

Keskustelu vanhuspalveluista nousi myös vaaliteemaksi, josta oppositiossa ollut SDP keräsi pisteitä kotiin. Hallituspuolue kokoomus sen sijaan kompuroi puheenjohtaja Petteri Orpon tammikuun lopussa antamaan kommenttiin siitä, että ongelma ei ratkea kirjaamalla lakiin desimaalilukua, koska Orpon mukaan "ihminen ei ole desimaali".

Sote-uurastus jatkui eduskunnassa. Perustuslakivaliokunnan lausunto valmistui helmikuun loppupuolella. Sote-lakien mietintöluonnoksiin esitettiin lukuisia muutoksia. Yksi polttavimmista kysymyksistä koski EU-notifikaation eli komissiolle annettavan ilmoituksen tekemistä soteen kaavaillusta valinnanvapaudesta.

Presidentti Niinistö kävi etukäteen suunnitellussa lonkkaleikkauksessa. Leikkauksen jälkeen hän kommentoi Twitterissä Seefeldin MM-kisoja heti heräämöstä käsin.

Maaliskuu

Kävi selväksi, että sote-uudistuksen ongelmia ei ehdittäisi ratkomaan eduskunnassa ennen vaaleja, joten pääministeri Sipilä teki omat johtopäätöksensä ja pyysi hallituksen eroa 8. maaliskuuta. Hallituksen ero viisi viikkoa ennen vaaleja oli dramaattinen käänne.

Ero teki Sipilän hallituksesta toimitusministeristön, eikä uusia poliittisia päätöksiä pystytty enää tekemään. Kesken jäi esimerkiksi suuriin raidehankkeisiin tarkoitettujen hankeyhtiöiden perustaminen.

Eduskuntavaalien lähestyminen näkyi myös poliittisessa keskustelussa. Yhdeksi suureksi teemaksi nousi ilmastopolitiikka.

Maaliskuun alussa kahdeksan ihmistä kiipesi eduskuntatalon pylväisiin mielenosoituksessa, jossa vaadittiin toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Tempaus sai puhemies Paula Risikon (kok.) jyrähtämään. Risikko muistutti, että eduskunnassa on nollatoleranssi häirinnälle, ja raja ylittyi pylväisiin kiipeilyllä.

Siviili- ja sotilastiedustelulait hyväksyttiin eduskunnassa monipolvisen prosessin jälkeen. Lakeja piti käsitellä eduskunnan täysistunnossa jo helmikuussa, mutta ne vedettiin yllättäen pois asialistalta. Lait päätyivät "sakkokierrokselle" valiokuntiin perustuslakiasiantuntijoiden esittämän kritiikin jälkeen. Valiokunnat laativat laeista uudet mietinnöt ennen hyväksymistä.

Huhtikuu

Eduskuntavaaleissa äänestettiin huhtikuun toisena sunnuntaina. SDP pääsi aloittamaan hallitustunnustelut saavutettuaan suurimman puolueen paikan. Vaalitulos oli kuitenkin täpärä: SDP sai eduskuntaan 40 paikkaa, perussuomalaiset 39 ja kokoomus 38. Keskusta kärsi rökäletappion ja ryhmän koko kutistui 31 paikkaan Arkadianmäellä.

Kaksi päivää vaalien jälkeen Sipilä ilmoitti luopuvansa keskustan puheenjohtajuudesta syksyllä ylimääräisessä puoluekokouksessa.

SDP:n kansanedustaja Hussein al-Taee nousi otsikoihin vanhojen, herjaavien Facebook-kirjoitustensa takia. Huhtikuun lopulla hän myönsi vuosien takaisten kirjoitusten olevan aitoja ja pyysi niitä anteeksi. Sen jälkeen hän jäi sairauslomalle, jolta palasi heinäkuun loppupuolella.

Huhtikuun lopussa SDP:n puheenjohtaja Rinne valittiin hallitustunnustelijaksi, ja hän antoi eduskuntaryhmille hallitustunnustelijan kysymykset vastattaviksi.

Toukokuu

SDP aloitti hallitusneuvottelut keskustan, vihreiden, vasemmistoliiton ja RKP:n kanssa. Neuvotteluja käytiin noin kolme viikkoa Säätytalolla. Uusi hallitusohjelma valmistui toukokuun viimeisinä päivinä, ja se esiteltiin kesäkuun alussa.

Eurovaaleissa suurimman puolueen sijan Suomessa sai kokoomus, joka säilytti kolme paikkaansa EU-parlamentissa. Vihreät, SDP, perussuomalaiset ja keskusta saivat kukin kaksi paikkaa. Vasemmistoliitto ja RKP saivat yhden paikan.

Perussuomalaiset nousi Ylen ja HS:n gallup-kyselyissä suosituimmaksi puolueeksi, ja on sen jälkeen pitänyt gallupien piikkipaikkaa.

Kesäkuu

Kesäkuun alussa hallitusneuvotteluihin osallistuneet puolueet valitsivat ministerinsä sekä hyväksyivät hallitusohjelman ja hallitukseen osallistumisen. SDP:n puheenjohtajasta ja hallitusneuvottelut vetäneestä Rinteestä tuli pääministeri.

Hallituksen ohjelma rakennettiin pitkälti sen varaan, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin vaalikauden aikana. Keskustan ja vihreiden edustajat nahistelivat heti hallitustaipaleen alussa muun muassa metsähakkuista ja turpeen poltosta.

Maria Ohisalo nousi vihreiden puheenjohtajaksi. Keskustan puheenjohtajakisaan ilmoittautuivat Antti Kaikkonen ja Katri Kulmuni.

Opetusministeriö sulki perussuomalaisten nuorten rahahanat. Avustuksen peruuttaminen liittyi siihen, että PS-Nuoret julkaisi Twitter-tilillään kuvan tummaihoisesta perheestä. Saatteena oli kehotus äänestää EU-vaaleissa perussuomalaisia, "jotta Suomen tulevaisuus ei näyttäisi tältä".

Keskustelu al-Holin leirillä olevien naisten ja lasten kohtalosta alkoi kiihtyä, kun uudelta hallitukselta ei saatu asiaan selkeää kantaa.

Presidentti Niinistö nimitti Puolustusvoimain komentajaksi Pääesikunnan päällikön Timo Kivisen.

Heinäkuu

Suomen kausi EU:n puheenjohtajamaana alkoi.

EU:n komission johtoon nousi väännön jälkeen saksalainen Ursula von der Leyen. Saksan liittokansleri Angela Merkelin vapinakohtaukset nousivat otsikoihin. Hän vapisi voimakkaasti julkisuudessa muun muassa tavatessaan Suomen pääministeri Rinteen.

Puola ja Unkari aloittivat lokakampanjan Suomea vastaan. Ne vastustivat EU:n budjettineuvottelujen alla Suomen ajamaa suunnitelmaa sitoa rahansaanti oikeusvaltioperiaatteeseen.

Elokuu

Venäjän presidentti Vladimir Putin vieraili Suomessa.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) sai huomiota kansainvälisissä medioissa esitettyään, että EU ja Suomi selvittäisivät pikaisesti mahdollisuutta kieltää brasilialaisen naudanlihan tuonti Amazonin metsäpalojen takia.

Syyskuu

Eduskunnan syyskauden ensimmäisessä täysistunnossa keskusteltiin Postin johdon suurista palkkioista ja valtion roolista omistajana. Postin toimitusjohtajan Heikki Malisen palkka joutui julkiseen syyniin, kun Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU aloitti työtaistelun vastalauseena 700 työntekijän siirtämisestä Posti Palveluihin ja siten Teollisuusliiton työehtosopimuksen piiriin. Malisen palkat ja palkkiot kohosivat viime vuonna lähes 988 000 euroon.

Myöhemmin PAU lopetti työtaistelutoimet, kun omistajaohjausministeri Sirpa Paatero (sd.) sanoi, että siirrossa otetaan aikalisä.

Palvelualojen työnantajat Palta ja PAU aloittivat neuvottelut työehtosopimuksesta. Neuvotteluja mutkisti 700 pakettilajittelijan kohtalo.

Veikkaus päätti vähentää peliautomaattien määrää sen jälkeen, kun peliongelmaiset nostettiin esiin Veikkauksen mainonnasta kuohahtaneessa keskustelussa.

32-vuotias elinkeinoministeri Kulmuni valittiin keskustan puheenjohtajaksi. Syyskuussa selvisi myös, että Jutta Urpilaisesta (sd.) tulee uuden komission kansainvälisestä kumppanuudesta vastaava komissaari.

Hallitus piti ensimmäisen budjettiriihensä ja sai sen jälkeen kritiikkiä vaatimattomiksi jääneistä työllisyystoimista.

Lokakuu

Presidentti Niinistö tapasi Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin Valkoisessa talossa. Hoitajamitoitus kuumotti tunteita kyselytunneilla. Oppositio penäsi hallitukselta, miksi hoitajamitoitus tulee todellisuudessa voimaan vasta 2023 siirtymäajan takia.

Eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta, kun kokoomus ja nyt-liike arvostelivat hallituksen työllisyys- ja talouspolitiikkaa välikysymyksessään.

Paatero sai voimakasta kritiikkiä Veikkauksen mainontaa ja peliautomaattien vähentämistä koskevista lausunnoistaan, joissa ei vaikuttanut olevan kiinnostunut peliongelmaisista.

Työmarkkinaneuvotteluissa alkoi ilmapiiri kiristyä. Vientialoja edustavan Teknologiateollisuuden tes-väännöissä ei löytynyt ratkaisua. Alan sopimukset päättyivät lokakuun loppuun lukuun ottamatta yhtä toimihenkilösopimusta. Neuvotteluita hiersivät palkankorotukset ja niin sanotut kiky-tunnit, jotka työntekijät haluaisivat poistaa ja työnantajat säilyttää.

Myöskään Postin työehtosopimusneuvotteluissa ja pakettijakelijoiden tilanteessa ei päästy sopuun. Postilaisten uhkaava työtaistelu sai tukea muun muassa Merimies-Unionilta.

Marraskuu

Postin työehtokiista jumittui kysymykseen 700 pakettilajittelijan kohtalosta. Postilakko alkoi, ja useat liitot ilmoittivat tukilakoista. Solmua setvimään kutsuttiin erillinen selvitysryhmä.

Omistajaohjausministeri Paatero ja pääministeri Rinne joutuivat median ja opposition hampaisiin muun muassa epäselvistä puheistaan siitä, kuka on tiennyt mitäkin ja missä vaiheessa. Paatero jäi sairauslomalle, ja vielä samana päivänä Rinne ilmoitti hänen erostaan. Kokoomus ja perussuomalaiset vaativat puolestaan Rinteen eroa.

Keskustan puheenjohtaja Kulmuni halusi seuraavana päivänä, että hallitus käy sisäisen keskustelun Posti-jupakkaan liittyen.

Eduskuntaa kohtasi suuri suru marraskuussa kaksi kertaa, kun keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Antti Rantakangas kuoli tapaturmaisesti, ja SDP:n kansanedustaja ja pitkäaikainen vaikuttaja Maarit Feldt-Ranta uusiutuneeseen mahasyöpään.

Joulukuu

Keskusta ei tyytynyt Rinteen selvitykseen toiminnastaan Posti-jupakassa. Kulmuni ilmoitti, ettei pääministeri nauttinut keskustan luottamusta. Rinne erosi tehtävästä ennen kuin hallitus joutui vastamaan opposition välikysymykseen. Presidentti Niinistö myönsi eron Rinteen hallitukselle 3. joulukuuta, jonka jälkeen se jatkoi toimitusministeristönä.

Rinne veti suurimman eduskuntaryhmän puheenjohtajana hallitustunnustelut ja -neuvottelut yhdessä päivässä, ja vielä samana iltana SDP:n puoluevaltuusto äänesti liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin puolueen pääministeriehdokkaaksi. Hän voitti eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Lindtmanin täpärästi. Uusi hallitus nimitettiin tästä kahden päivän kuluttua.

Marinista tuli maailman nuorin istuva pääministeri ja hän sai runsaasti huomiota kansainvälisessä mediassa.

Värikäs politiikan vuosi huipentui vielä loppumetreillä opposition esittämään välikysymykseen ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toiminnasta al-Hol leirin palautuksia koskevissa päätöksissä. Hallitus sai eduskunnan luottamuksen, ja orpolasten haku leiriltä käynnistyi.

Lue myös

    Uusimmat

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja