Suomen hintakilpailukyvyn parannus nojaa Suomen Pankin laskelmien mukaan ensi vuonna edelleen pitkälti kilpailukykysopimukseen. Kiistelty sopimus on pankin mukaan kohentanut Suomen kustannuskilpailukykyä selvästi.
Suomen Pankki arvioi kilpailukyvyn paranevan edelleen hieman ensi vuonna, mikäli jo saavutetut neuvottelutulokset esimerkiksi teknologiateollisuudessa muodostavat työmarkkinakierroksen palkankorotusten yleisen linjan.
Kiinnostavaa on, että Suomen Pankin johtokunnan neuvonantajan Lauri Kajanojan mukaan hintakilpailukyvyn parannus perustuu nykyennustein ensi vuonna ennen kaikkea kilpailukykysopimuksessa sovittuihin työantajamaksujen alennuksiin, joita on tulossa vielä ensi vuonna ja sen jälkeenkin.
Kajanojan mukaan nyt muodostumassa oleva palkkalinja on sen verran korkea, että pelkästään sen avulla hintakilpailukyky ei välttämättä enää parantuisi.
– Ilman kilpailukykysopimuksessa sovittuja työnantajamaksujen alennuksia ei oikein pysty sanomaan, paranisiko kustannuskilpailukyky vai ei, Kajanoja sanoi.
Arviot hintakilpailukyvyn muutoksista ovat herkkiä, sillä niihin vaikuttavat monet asiat, kuten tuottavuuskehitys ja muiden maiden palkkakehitys.
"Vuoden 2019 jälkeen 10 prosenttia paketissa"
Kajanojan mukaan Suomen kustannuskilpailukyky on parantunut merkittävästi, mutta takamatkaa on edelleen. Hänen mukaansa talouden yllättävän reippaasta kasvusta huolimatta kustannuskilpailukykyä pitäisi parantaa vielä viitisen prosenttia. Vasta parannuksen jälkeen viennin toimintaedellytykset olisivat normaalilla tasolla.
Vuonna 2015 Kajanoja arvioi, että Suomen kustannuskilpailukyvyn takamatka oli reilut kymmenen prosenttia.
STTK:n pääekonomisti Ralf Sund laskee Suomen kustannuskilpailukyvyn paranevan edelleen ensi vuonna sekä kilpailukykysopimuksen maksumuutosten että selvästi myös palkankorotusten tason myötä.
Kun niiden vaikutukset lasketaan yhteen, kustannuskilpailukyky on yksikkötyökustannuksilla laskettuna paranemassa Sundin mukaan keskeisiin kilpailijamaihin verrattuna yhteensä 1,5-2 prosentilla.
Hän ei täysin osta alun perin puhuttua 10-15 prosentin takamatkaa kilpailukyvyssä. Mutta jos näin lasketaan, niin työllisyys- ja kasvusopimuksella, kiky-sopimuksella ja nyt syntymässä olevalla palkkalinjalla ollaan parantamassa kilpailukykyä noin 10 prosentilla.
– Varmasti voin sanoa, että vuoden 2019 jälkeen 10 prosenttia alkaa olla paketissa, sanoo Sund.
Siinä mielessä tässä on hänen mukaansa edetty aiemmin survotun käsikirjoituksen mukaisesti.
Sundin laskelmien pohjalla on oletus, että auki olevat palvelualojen ja julkisen sektorin palkkaratkaisut noudattelevat teknologiateollisuudessa ja muualla teollisuudessa jo tehtyjä ratkaisuja.
Ostovoiman ennakoidaan paranevan
Vaikka kilpailukyvyn ennakoidaan paranevan, niin samalla myös ostovoima on paranemassa ensi vuonna.
Ostovoima on kasvamassa kansantalouden tasolla, mutta Kajanoja arvioi, että nyt ja lähivuosina töissä olevan yksittäisen työntekijän keskimääräinen reaalipalkka kasvaa myös.
– Yksittäisen palkansaajan näkökulmasta palkat nousevat enemmän kuin kuluttajahinnat todennäköisesti ja samalla myös työllisyys paranee, Kajanoja sanoi.