Suomella ei ole enää erityistä kilpailukykyongelmaa, sanoo palkansaajakeskusjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta.
Vielä ennen kilpailukykysopimusta Suomen hintakilpailukyvyssä oli hänen mukaansa jonkinlainen takamatka.
Ilkka Kaukorannan mukaan SAK ei kuitenkaan ole koskaan allekirjoittanut ajatusta, että hintakilpailukyvyn takamatka olisi silloin ollut 10–15 prosenttia.
– Kilpailukykysopimus on isolta osalta kuronut sitä umpeen. Nyt kun katsoo, niin vaihtotasehan on tasapainottunut, meillä on ylijäämäinen vaihtotase. Viemme enemmän kuin tuomme. On ihan hyvät perustelut ajatella, että mitään erityistä kilpailukykyongelmaa enää ei ole, Kaukoranta sanoo.
Hänen mukaansa kilpailukyvystä pitää silti pitää huolta ja turvata työllisyyden myönteinen kehitys.
Kaukorannan mukaan taloustilanne tuo kaksijakoisen näkymän työmarkkinakierrokselle. Pitkän tarpomisen jälkeen talous on tänä vuonna kasvanut vauhdikkaasti.
– Vauhti on hyvä, mutta taso on monella tapaa vielä aika huono. Tuotanto ja vienti on vielä alle 2008 tason, Kaukoranta sanoo.
Taloustilanne näyttäytyy hänen mukaansa aika erilaisena riippuen siitä, painottaako talouden suuntaa vai tasoa.
Yksittäisen töissä olevan palkansaajan ostovoiman kehitykseen vaikuttavat sopimuskorotusten ja liukumien lisäksi muun muassa verolinjaukset ja inflaation kehitys. Kaukorannan mukaan ostovoiman säilyminen edellyttää, että ansiot nousevat noin 1,5 prosenttia ensi vuonna. Työn hinnan nousuun vaikuttavat sopimuskorotusten lisäksi palkkojen liukumat, jotka voivat olla esimerkiksi noin puolen prosentin luokkaa – tosin niissä voi olla isojakin vaihteluja vuosittain.
– Jos tavoittelee sitä, että jokaisen palkansaajan ostovoima turvataan, silloin 1,5 prosentin kasvun pitää tulla sopimuskorotuksissa. Jos tavoitellaan, että palkansaajien keskimääräinen ostovoima pitää säilyä, silloin noin puolet tästä riittäisi, kun huomioi sopimuskorotusten päälle tulevat liukumat, Kaukoranta sanoo.
Hän arvioi, että teknisesti laskettuna Suomen kustannuskilpailukyky säilyy tämän vuoden tasolla ensi vuonna, vaikka työn hinta nousisi ensi vuonna reilut kolme prosenttia. Tämä tarkoittaisi sitä, että ensi vuoden palkankorotuksissa "ulosmitattaisiin" osa kilpailukykysopimuksen maksualennuksista työnantajille.
– Kilpailukykysopimus mitoitettiin niin, että se korjaa kilpailukykyongelmat. Jos ensi vuodelle ajoittuvat maksusiirrot ulosmitataan palkankorotuksina, silloin kikyn kilpailukykyvaikutukset jäävät ajateltua pienemmiksi. Tuo on mekaaninen laskelma, eikä sinänsä minkäänlainen suositus, mikä on järkevä tai oikea mitoitus, Kaukoranta sanoo