Suomen Yrittäjät suomii palkankorotuslinjaa liian korkeaksi: "Suomen kasvu on hauras ja otamme yhä velkaa"

– Suomen kasvu on hauras, työllisyyskehitys heikkoa ja otamme yhä velkaa, siksi tarvittaisiin maltillisempi yleislinja, moittii toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen.

Pentikäinen on kuitenkin tyytyväinen siihen, että Teknologiateollisuudessa on mahdollista sopia paikallisesti alle yleiskorotuslinjan.

Yrittäjien pääekonomistin Mika Kuismasen mielestä työehtosopimuksen lopputulos ei voi olla se, että joka alalle syntyy samanlainen sopimus kuin teknologia- ja kemianteollisuudessa.

– Jos näin käy, on käyty asiallisesti jälleen keskitetty kierros, joka ei huomioi yritys- eikä alakohtaisia eroja.

PAM pyrkii kaventamaan palkkaeroja

Ainakin Palvelualojen ammattiliitto PAM valmistautuu puhtaasti liittokierrokselle. PAMin puheenjohtajan Ann Selinin mielestä viennin sopimus on toki tärkeä ja antaa palkankorotusten tasosta osviittaa muihinkin pöytiin. Palvelualoille siinä päätetty palkankorotuslinja ei välttämättä riitä.

– Teknologiateollisuuden ratkaisu on linja, mitä erityisesti työnantajat haluavat katsoa, Selin arvelee.

Hänen mukaansa PAM pyrkii kaventamaan naisten ja miesten välisiä palkkaeroja ja valmistautuu neuvotteluihin sitä silmällä pitäen.

– Ynnäilemme sitä sillä lailla, että mitä se edellyttää yksityisille palvelualoille, joilla piisaa sekä matalapalkkaisia naisia että matalapalkkaisia miehiä.

Metsäteollisuuden ja Paperiliiton takkuilevia neuvotteluita muun viennin päänavaus voisi Selinin mielestä vauhdittaa.

– Jos Teknologiateollisuuden ratkaisu auttaa niissä neuvotteluissa, pitäisin sitä hyvänä ja tärkeänä.

Metsäteollisuuden työmarkkinajohtaja Nina Pärssinen ei halunnut kommentoida STT:lle keskeneräisiä neuvotteluita.

"Ei ole mahdollista, että julkinen sektori jäisi linjasta"

Ensimmäiset yksityisen sektorin neuvotteluratkaisut paaluttavat pitkälti yleistä palkankorotuslinjaa, katsoo julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö Jukon ja opetusalan ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen.

– Ei ole mahdollista, että julkinen sektori jäisi linjasta, kun jo lomarahaleikkauksilla ollaan jäämässä. Liukumatkin ovat 0,8 prosentin luokkaa yksityisellä ja 0,2 prosentin luokkaa julkisella, Luukkainen sanoo.

Julkisella sektorilla leikataan kilpailukykysopimuksen mukaisesti lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017–2019.

Yksityisellä puolella ensimmäiset ratkaisut ovat kaksivuotisia. Luukkaisen mukaan vuonna 2020 voimaantuleva sote- ja maakuntauudistus asettaa julkisella puolella painetta yksivuotiselle ratkaisulle.

Jos ratkaisu olisi kaksivuotinen ja sopimus päättyisi tammikuussa 2020, se olisi vain kuukausi uudistuksen voimaantulon jälkeen.

– Yhdistelmä olisi aika hankala. Virallisesti toki on vielä auki, että meneekö uudistus edes perustuslakivaliokunnasta läpi, Luukkainen sanoo.