Millainen urakka olisi, jos Putin haluaisi palauttaa Neuvostoliiton kokoisen valtion?
Julkaistu 11.03.2024 05:13
Kalle-Ville Lahtinen
kalle-ville.lahtinen@mtv.fi
Venäjän presidentti Putin on tunnetusti valittanut Neuvostoliiton hajoamista vuosisadan suurimmaksi poliittiseksi katastrofiksi. Hänen entinen pääministerinsä Mihail Kasjanov sanoi MTV Uutisille, että Putin ottaa kaikki minkä hänen sallitaan ottavan.
Jos Putin haluaisi palauttaa Neuvostoliiton kokoisen valtion, millainen urakka se olisi?
1:50Venäjän ex-pääministeri Mihail Kasjanovin mukaan Putin voi hyökätä Baltiaan.
Viro, Latvia ja Liettua
Aloitetaan Baltiasta. Kun Neuvostoliitto hajosi, kolossivaltion rippeitä yritettiin pelastaa Itsenäisten Valtioiden Yhteisöksi, IVY:ksi.
Viro, Latvia ja Liettua kieltäytyivät kohteliaasti liittymästä, koska ne halusivat niin irti Venäjästä kuin mahdollista – olivathan maat olleet itsenäisiä jo ennen toista maailmansotaa ja Neuvostoliiton pakkoliitoksia.
Sen sijaan Baltian kolmikko päätti liittyä pikaisesti puolustusliitto Natoon, koska niillä ei ollut omia puolustusvoimia ja maahan olisi helppo rynnäköidä alavan maaston vuoksi.
Nyt Nato on vahvasti läsnä alueella sekä länsinaapuri Puolassa ja liittouma on vannonut puolustavansa joka neliötuumaansa. Niinpä Putin joutuisi ottamaan riskin suorasta yhteenotosta Naton kanssa.
Edetään etelämmäksi. Valko-Venäjästä Putinille ei ole huolta – se on ollut jo pitkään nöyrä vasalli, ja valtion johtaja Aljaksandr Lukashenka saa kiittää asemastaan Putinia. Valko-Venäjä on henkisesti osa "venäläistä maailmaa". Ukraina ei tätä koe olevansa.
Karpaattien vuoriston ja Dnestr- eli Nistru-joen välinen alue on Ukrainan ympäröimä. Nistru-joen itäranta, Transnistria, on Venäjän niin sanottujen rauhanturvajoukkojen valvoma ja aiemmin Venäjään liittymistä haikaillut maakaistale.
Moldovan alue voisi olla Putinille oiva kohde, koska Moldova ei kuulu Natoon. Yksi ongelma on, ettei Putin pääse Moldovaan koska Ukraina on välissä.
Kaukasia on alue Mustanmeren ja Kaspianmeren välissä, ja varsinainen kansojen, kielten ja kulttuurien tilkkutäkki.
Ensimmäisenä tulee Kaukasus-vuorten eteläpuolella vastaan Georgia, neuvostoaikoina Gruusia.
Aina omapäinen Georgia suuntautui neuvostoaikojen jälkeen länteen, EU:hun ja Natoonkin niin paljon, että Putin hyökkäsi Georgian alueelle 2008, käyttäen hyväksi Etelä-Ossetian ja Abhasian aiempia etnisiä kiistoja Georgian kanssa.
Sen pidemmälle Putin ei näytäkään haluavan, ehkä siksi, että kaukasialaisista vaikeuksista Putinilla on kokemusta käymistään sodista vuorten omalla puolellaan Tsetsheniassa.
Venäjän kartta.
Neuvostoliiton kartta.
Armenia ja Azerbaidzan
Neuvostoliittoon kuuluivat myös Georgian eteläpuolinen Armenia ja sen itänaapuri Azerbaidzhan.
Armenialaiset kristittyinä ja azerit muslimeina edustavat eri maailmankäsityksiä, ja kiistakapula on ollut Vuoristo-Karabah, armenialaisalue Azerbaidzanin sisällä.
Putinilla ei ilmeisesti ole enää kiinnostusta Armeniaan, koska Turkin avustama Azerbaidzan on ratkaissut Vuoristo-Karabahin kiistan voimalla itselleen.
Kun venäläiset rauhanturvaajat olivat voimattomia, Armenia pettyi Venäjään ja kääntyi länteen.
Azerbaidzania Putinin on ilmeisen turha haikailla Turkin vahvan tuen vuoksi.
Siellä ovat niin sanotut stanit eli valtiot, joilla yhteisenä piirteenä ovat olleet pitkäaikaset ja yksinvaltaiset, Neuvostoliitosta itsenäistymisen jälkeen virkaan jumittuneet johtajat.
Venäjän ja Putinin naapuri on jätti Kazakstan, suurelta osin tasankoa ja aavikkoa. Maan johtaja on ollut 30 vuotta Nursultan Nazarbajev ja mies kummittelee yhä kulisseissa.
Putinille Kazakstanista ei ehkä olisi alueellista hyötyä ja poliittisesti maan nykyjohtaja Kasym-Žomart Tokajev on tarpeeksi hyvissä väleissä Putinin kanssa jo nyt. Tokajev pyysi ja sai venäläisiä rauhanturvaajia avuksi sisäisiin kahinoihin kaksi vuotta sitten.
Kazakstanin alla kartalla on Uzbekistan. Siellä valtaa piti neuvostoperuja ollut Islom Karimov aina vuoteen 2016 asti, mutta maa on sittemmin hivuttautunut kohti järjellisempää valtiota. Uzbekistanissa on levottomia islamilaisia liikkeitä ja toimijoita, eikä Putin kaipaa sellaisia.
Etelässä on Turkmenistan. Se vasta aavikkoa onkin.
Maata on kuvattu henkilökultteineen eristyneemmäksi ja ankarammaksi kuin Pohjois-Koreaa, mikä on aika paljon sanottu. Ei hyötyä Putinille.
Ystävät vähissä
Kirgisia ja Tadzikistan ovat niin kaukana Moskovasta ja niin lähellä sekä Afganistania että Kiinaa, ettei vaiva kannata. Kirgisia pyysi venäläisiä rauhanturvaajia etniseen kapinaansa vuonna 2010, muttei saanut.
Putinin hyökkäyssota Ukrainassa on pelästyttänyt entisen Neuvostoliiton tasavallat ja ne ovatkin omilla tavoillaan ottaneet etäisyyttä Venäjään. Ukrainasta Venäjään liitettyjä alueita ei ole tunnustettu.
Mikään ei kuitenkaan näytä estävän Putinia haaveksimasta sekä tarvittaessa toimimasta unelmiensa täyttämiseksi.
14:27Ulkomaiseksi agentiksi nimetty Venäjän ex-pääministeri Mihail Kasjanov arvioi haastattelussa Putinin aikeita, sodan laajentumista, Suomen asemaa ja Venäjän tulevaisuutta.
