Venäjän suurhyökkäys Ukrainaan poltti välit useisiin jättivaltion naapurimaihin. MTV Uutiset selvitti Venäjän suhteita tarkemmin sen naapurimaihin. Muhiiko jossain uuden suuremman konfliktin siemen?
Venäjä on pinta-alaltaan maailman suurin maa, ja naapurimaidenkin määrä on luonnollisesti suuri. Mutta minkälaiset välit sillä on niihin? MTV Uutiset Liven lähetyksessä Venäjän valtiosuhteita naapurimaihinsa selvitti Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan.
Mahtaako jossain Venäjän naapurimaista piillä mahdollinen seuraava konfliktin paikka? Katso koko lähetys artikkelin videolta.
Valmistaudu Linnan juhliin ja seuraa juhlahumua erikoislähetyksissä
Klo 17–19 Valmiina Linnan juhliin -erikoislähetys Katri Utulan ja Katja Lintusen juontamana.
Klo 19–22 Juhlatunnelmaa ja mielenkiintoisia vieraita suorana Presidentinlinnasta.
Lähetyksiä voi seurata suorana MTV Uutisten verkkosivuilla ja Katsomossa itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta.
Valko-Venäjä – Venäjän "velipuoli" niin pitkään kun Lukashenka vallassa
Upin tutkijatohtori Silvan näkee Valko-Venäjän presidentin Aljaksandr Lukashenkan Venäjän vahvimmaksi liittolaiseksi sekä yleisesti Valko-Venäjän sodan osapuoleksi, sillä Venäjä on käyttänyt Valko-Venäjän maa-alueita hyökkäyksessään Ukrainaan.
– Niin kauan kuin Lukashenka on vallassa, niin Valko-Venäjä on Venäjän liittolainen numero 1.
Tällä hetkellä maa on integroitunut pitkälti Venäjään, mutta geopoliittisia päätöksiä ei ole vielä tehty, Silvan sanoo.
Silvanin mukaan maan pitkän tähtäimen tulevaisuus onkin vielä avoinna. Haluaako Valko-Venäjä olla Venäjän vai lännen puolella?
– Vuonna 2020 valkovenäläiset ilmaisivat melko avoimesti, että lähempi yhteistyö lännen kanssa kiinnostaa. Voi siis olla, että kun Lukashenka jättäytyy tai joutuu jättäytymään vallasta, niin tämä kysymys tulee uudelleen ajankohtaiseksi Valko-Venäjällä.
Lue myös: Palasiko Venäjä "epätoivoiseen" taktiikkaansa? Tämä kaikki tiedetään yön massiivisesta ohjushyökkäyksestä
Baltia – Nato-kilven suojissa ruohonjuurikonflikteilta
Tutkijatohtori Silvan arvioi, että Baltian maita eli Viroa, Latviaa ja Liettuaa suojaa niiden Nato-jäsenyys, mutta Venäjän kovalta retoriikalta nekään eivät silti pääse pakoon.
Vaikka Baltian maiden ja Venäjän välit ovat olleet tulehtuneet jo Neuvostoliiton romahtamisesta, ei Silvan näe, että tilanne Baltian ja Venäjän välillä kehittyisi ruohonjuuritason konfliktiksi.
Moldova – samankaltainen kuin Ukraina
Silvan kuvailee Moldovan tilannetta kiinnostavaksi ja, että se on kuin Ukraina.
– Siellä on välillä ollut vallassa länsimieliset ja sitten taas Venäjä-mieliset. Tällä hetkellä Moldovan presidenttinä toimiva Maia Sandu on länsimielinen, mutta maan eduskunnassa on Venäjä-mielisyyttä.
Silvanin mukaan Moldovassa pelätäänkin, että Ukrainan sota laajenee seuraavaksi sinne. Tutkijatohtori ei itse näe sitä juuri nyt kovin todennäköisenä, muttei pidä sitä mahdottomana, että Venäjä yrittäisi epävakauttaa Moldovan sisäpolitiikkaa.
Moldovan tilannetta kannattaa pitää silmällä, Silvan kehottaa.
Lue myös: Transnistrian hallinto väittää estäneensä Ukrainan valmisteleman terrori-iskun
Georgia – lipuu lännestä kohti itsevaltaisuutta
Georgian ja Venäjän diplomaattiset välit ovat huonot, mutta Silvanista on merkillepantavaa, että maat käyvät aktiivisesti kauppaa.
– Georgia on myös ajautunut uudestaan tilanteeseen, että se on energiariippuvainen Venäjästä.
Georgian tulevaisuuden suunta riippuu Silvanista pitkälti siitä, että pääseekö maa EU:n ja Naton jäseneksi. Suunta ei tosin hänestä siltä näytä.
– Maan sisäpolitiikassa itse asiassa on menty entistä autoritäärisempään suuntaan. Tämä kehitys sopii Venäjälle tietysti paremmin kuin hyvin, Silvan sanoo.
Kazakstan – seuraava ruutitynnyri?
Kazakstan on maa, jolla on kaikista eniten yhteistä rajapinta-alaa Venäjän kanssa kuin kellään muulla valtiolla, jopa kolminkertainen määrä kuin mitä Suomella ja Venäjällä on yhteistä rajaa.
Kazakstanin ja Venäjän välit ovat kiinnostavat myös toisestakin syystä.
– Vuonna 2014 Venäjän tekemä Krimin valloitus sai monet kazakstanilaiset pelkäämään, että samanlainen skenaario voisi tapahtua myös Kazakstanissa. Kaikki mitä Venäjä on sanonut Ukrainasta sen olevan keinotekoinen valtio, pätee myös Kazakstaniin.
Lue myös: Wagner-pomo uhoaa: Bahmutin valtauksen jälkeen "maailma tulee vavahtelemaan" – väittää kaupungin itäosan olevan palkka-armeijan kynsissä
Mongolia – demokratia Venäjän ja Kiinan puristuksessa
Ulkopoliittisen instituutin tutkijatohtori Kristiina Silvan erityismainitsee vielä Mongolian Venäjän naapurimaista.
– Mongolia on siitä kiinnostava maa, että sillä on lämpimät suhteet sekä Kiinaan että Venäjään, mutta myös Yhdysvaltoihin.
Mongolian ja Venäjän välejä ei hierrä edes se, että monet venäläiset palvelusikäiset miehet pakenivat maahan viimesyksyisen liikekannallepanon aikaan, Silvan sanoo.
Mongolian tilanteesta tekee myös kiinnostavan se, että se on demokraattinen valtio.
– Usein puhuttaessa Kiinan ja Venäjän naapuristosta, sanotaan ettei noin autoritaarisella alueella ole edellytyksiä demokratialle. Ei Mongoliankaan demokratia täydellistä ole, mutta se on kuitenkin merkki siitä, että demokratialla on mahdollisuuksia tuolla alueella.