Valko-Venäjän katsotaan jo nyt olevan Ukrainan sodan osapuoli, vaikka maan armeijan joukot eivät tiettävästi ole sotaan taistelutehtävissä osallistuneetkaan.
Sen sijaan Valko-Venäjä on luovuttanut Venäjän käyttöön keskeisiä maa-alueita. Näiltä alueilta Venäjä muun muassa aloitti suurhyökkäyksensä Kiovaan helmikuussa 2022.
Epäonnistuneen pääkaupungin valloitusyrityksen jälkeen venäläisjoukot vetäytyivät takaisin Valko-Venäjälle ja ryhmittyivät uudelleen pääosin Itä-Ukrainaan.
Ei siis ihme, että Valko-Venäjän suvereniteetti herättää tällä hetkellä paljon epäilyjä.
Tietokirjan Valko-Venäjä: Haava Euroopan sydämessä (2022, Helsingin Sanomat) kirjoittaneen Jussi Niemeläisen mukaan itsevaltaisen Aljaksandr Lukashenkan johtaman valtion voi katsoa olevan vähän samassa asemassa kuin Neuvostoliiton aikaisten kansantasavaltojen, kuten Itä-Saksan ja Unkarin.
Kylmän sodan aikana merkittävä osa Itä-Eurooppaa oli käytännössä Neuvostoliiton hallinnassa. Se muodosti Neuvostoliiton etupiirin, muurin Länsi-Euroopan ja Venäjän ydinmaiden välille.
Lue myös: Miksi Ukraina puhuu avoimesti kevään vastahyökkäyksestään? "Totuus on sodan ensimmäinen uhri, joka kuoli vuosi sitten"
Laajojen mielenosoitusten jäljiltä Lukashenkan asema on hutera, eikä hänellä näytä olevan juuri varaa sanoa vastaan presidentti .
