Lisäksi valmistellaan muutoksia, joiden myötä työttömät voisivat opiskella nykyistä enemmän menettämättä työttömyysturvaansa.
Hallituksessa pohditaan pikaisella aikataululla, millä täsmäkeinoilla nuorten kehnoa työllisyystilannetta voidaan parantaa. Tukitoimia valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä hallituksen syyskuun alussa käytävään budjettiriiheen.
– Selvitämme erilaisia vaihtoehtoja, miten työnantajia voitaisiin kannustaa palkkaamaan nuoria, joilla työkokemusta ja työuraa on vielä kovin vähän, sanoo työministeri Matias Marttinen (kok.) STT:lle.
Lue myös: Karttapalvelu paljastaa huono-osaisuuden jakautumisen – tarkista oman alueesi tilanne
Marttinen sanoo, ettei voi vielä tässä vaiheessa kertoa tarkemmin ratkaisujen yksityiskohdista ja esimerkiksi siitä, millaisesta euromääräisestä tuesta mahdollisesti olisi kyse.
Tilastojen mukaan kesäkuun lopussa alle 25-vuotiaita oli työttömänä yli 40 000, mikä on noin 6 000 enemmän kuin vuosi sitten.
– Jokainen nuori, jonka työttömyysputki saadaan katkaistua, on inhimillisesti arvioiden ja koko yhteiskunnan kannalta iso asia.
Suomessa on paljon nuoria, joilla ei ole peruskoulun jälkeen minkäänlaista koulutusta.
– Tällaisten nuorten asema työmarkkinoilla on äärimmäisen heikko. Sen takia heidän saaminen mukaan töihin ja koulutukseen on kaikkein tärkein asia, jotta heistä ei tule pitkäaikaistyöttömiä.
Vihreä siirtymä imee työvoimaa
Marttinen on huojentunut siitä, että nähtävillä on pieniä positiivisia merkkejä taloustilanteen paranemisesta. Talouskasvu parantaa hänen mukaansa nuorten mahdollisuuksia työllistyä "varsin paljon". Työvoimaa tullaan Marttisen mukaan tarvitsemaan tulevina vuosina esimerkiksi vihreän siirtymän investoinneissa, jotka Elinkeinoelämän keskusliiton ylläpitämän tilaston mukaan jatkavat kasvuaan Suomessa.
Lue myös: Tutkijoilta tyly arvio hallituksen hiilineutraaliustavoitteesta
– Meidän täytyy varmistua siitä, että ammatillista koulutusta on tarjolla siellä, missä tulevaisuudessa on syntymässä lisää teollisia työpaikkoja.
Marttinen viittaa jo nyt käytössä oleviin rekrytointikoulutuksiin, joita alueet voivat järjestää ja räätälöidä pienten ja keskisuurten yritysten osaamistarpeisiin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tuore selvitys paljasti vastikään, että yli puolet Suomen työttömistä on vaikeasti työllistettäviä eli rakennetyöttömiä, joiden työllistyminen ei onnistu pelkästään talouden kasvun avulla. Kun nuori jää vaille tutkintoa ja työuraa, työllistyminen on hyvin epätodennäköistä.
Marttinen sanoo tuntevansa tilanteen ja kertoo, että käytössä on jo nyt varsin paljon erilaisia työllistämistä tukevia palveluja käytössä.
Opinto-oikeus laajemmaksi työttömille
Suomen hankalan työllisyystilanteen parantamiseksi työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan myös muutoksia, jotka helpottavat työttömyysturvalla opiskelemista.
– Samaan aikaan, kun myös korkeasti koulutettujen työttömyys on noussut, on ihan perusteltua, että työttömyysaikana ihmisillä olisi laajemmin mahdollisuuksia kehittää omaa osaamistaan, Marttinen sanoo.
Lue myös: Tilastokeskus: Dramaattinen pudotus avoimissa työpaikoissa
Muun muassa korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava on pitänyt esillä sitä, että työttömille pitäisi sallia opiskelu nykyistä laajemmin.
Tälläkin hetkellä työttömyysturvaa saavat voivat opiskella, mutta opiskelua rajoittavat tietyt ehdot. Esimerkiksi päätoimisella opiskelijalla ei ole pääsääntöisesti oikeutta työttömyysetuuteen. Yli 25-vuotiaat voivat kuitenkin opiskella enintään puoli vuotta kestäviä opintoja etuutta menettämättä, jos opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Tämä koskee myös korkeakouluopintoja.
Yli 25-vuotias työnhakija voi myös opiskella omaehtoisia opintoja, jos työvoimaviranomainen arvioi opinnot tarkoituksenmukaisiksi ja tunnistaa koulutustarpeen. Lisäksi enintään kolme kuukautta kestäviä opintoja voi suorittaa toistuvasti ilman rajoituksia.
Opiskeluoikeuden mahdollinen laajentaminen ei Marttisen mukaan kuitenkaan poistaisi työnhakuvelvoitetta, joka työttömillä työnhakijoilla on. Tämä tarkoittaa sitä, että pääsääntöisesti kaikkien työttömien pitää hakea neljää työpaikkaa kuukaudessa.
Työllisten määrä huimassa laskussa
Marttinen sanoo, että on ennenaikaista arvioida, millaisia työllisyysvaikutuksia budjettiriiheen valmisteltavilla uusilla toimilla on.
Orpon hallitus asetti vaalikauden aluksi vuonna 2023 tavoitteekseen lisätä työllisten määrää 100 000 henkilöllä vaalikauden aikana eli vuoteen 2027 mennessä. Toisin on käynyt. Tilastokeskuksen mukaan työllisten määrä on laskenut kahdessa vuodessa 64 000:lla. Työttömyysaste oli Tilastokeskuksen mukaan huhti-kesäkuussa reilut 10 prosenttia.
Lue myös: EVA: Yli puolet työttömistä on vaikeasti työllistettäviä
– On selvää, että heikko taloussuhdanne vaikuttaa suoraan työllisyystilanteeseen. Nähtävissä on kuitenkin, että työllisyyskehitys lähtee vahvistumaan vuosien 2026–2027 aikana, Marttinen sanoo.
Hallitus pitää Marttisen mukaan yhä kiinni työllisyys- ja talouspolitiikan tavoitteistaan.