Raiskauksessa ei koskaan ole kyse vain seksuaalisen tarpeen tyydyttämisestä, eivätkä seksuaalirikokset koskaan synny tyhjiössä, vaan ne ovat seurausta fyysisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä, jossa rikoksen tekijä on elänyt ja jossa rikos tapahtuu. Millaisia tekijäprofiileja raiskaustuomion saaneista on tunnistettavissa?
Rikosseuraamuslaitoksen yliopettaja ja oikeuspsykologi Nina Nurminen on tehnyt vuosien ajan töitä seksuaalirikoksesta tuomittujen kanssa.
Nurminen myös tutkii sitä, miksi ihminen syyllistyy raiskaukseen ja mitkä asiat johtavat raiskauksen tekemiseen.
Tutkimustietoa aiheesta tarvitaan, koska siten ihmisen valintoihin ja tekoihin voidaan vaikuttaa ja siten paremmin ennalta ehkäistä raiskauksia.
– Oikeuspsykologisesta näkökulmasta ajatuksesta tekoihin on pitkä matka. Kun tutkitaan raiskauksen syitä, tutkitaan ihmisen käyttäytymistä. Ja koska kyse on poikkeavasta ja rikollisesta käyttäytymisestä, ei sitä voida selittää yhdellä ainoalla tekijällä.
Kolme tasoa, joista haetaan vastausta kysymykseen: Miksi?
Oikeuspsykologiassa vastausta siihen, miksi raiskaaja raiskasi uhrinsa, lähdetään purkamaan kolmessa eri tasossa.
Ensimmäiseksi selvitetään, mikä tekijän suhde uhriin on ja mistä teossa on ollut kysymys.
Toiseksi tekoa lähdetään purkamaan raiskauksen hetkestä taaksepäin: mitkä tilanteet ja millainen päätöksentekosarja vei tekijän lähemmäs teon toteuttamista.
Kolmanneksi tutkitaan taustatekijöitä, kuten altistavia riskitekijöitä.
– Sinä mennään tavallaan juurisyihin ja ne juuret yltävät lapsuuteen, nuoruuteen, kasvatukseen, kehitykseen ja ajatteluun, Nurminen avaa.
Sen perusteella, mikä raiskauksen uhrin suhde on ollut raiskaajaan, psykologit voivat selvittää tekijän profiilia.
Tutkimusten mukaan törkeissä raiskausrikoksissa uhri on tekijälle ennestään tuttu 55 prosentissa tapauksista.
– Esille nousee profiileja, että onko tekijä uhrin ystävä, kumppani tai ex-kumppani, sukulainen, valta-asemassa uhriinsa, esimerkiksi esihenkilö tai onko uhri tekijälle tuttu esimerkiksi harrastuksista tai deittailusivuston kautta.
– Oikeuspsykologia määrittelee uhrin tutuksi, jos tekijä on tuntenut tämän yli 24 tuntia ennen raiskausta ja tuntemattomaksi, jos tekijä on tuntenut uhrinsa alle 24 tuntia ennen raiskausta.
Koska suurimmassa osassa raiskauksista uhri on tekijän tuttu, jää niistä todennäköisesti merkittävä osa pimentoon Nurmisen mukaan. Uhrin kynnys tehdä ilmoitus teosta on korkeampi, jos tekijä on tuttu.
Lähisuhteessa tapahtuvista raiskauksista tiedetään kuitenkin se, että noin 15 prosentissa ilmi tulleista tapauksista on käytetty fyysistä väkivaltaa tai pakottamista.
– Jos fyysinen väkivalta tai pakottaminen puuttuu, vaihtoehtoisia tilanteita ovat väkivallalla uhkailu tai se, että uhri kokee väkivallan uhkaa. Sitten on myös henkistä ja sosiaalista painostamista.
Sosiaalinen painostaminen voi liittyä esimerkiksi uskomus siitä, että puolison on suostuttava seksiin tai sitten uhrin ajatus siitä, että hänen on turvallisempaa suostua raiskaukseen kuin olla suostumatta.
– Lähisuhteissa uhri ei välttämättä pysty ilmaisemaan suostumustaan painostuksen vuoksi. Saattaa myös olla, että uhri on ollut nukkumassa tai päihtynyt.
Miten voi varmistaa suostumuksen ennen seksiä ja seksin aikana? Juttu jatkuu videon alla.
1:16Seksuaalikasvattaja Tiina Svenskin neuvot suostumuksen varmistamiseen.
On yleistä, ettei tekijä pidä tekoaan raiskauksena
Seksuaalirikoslain mukaan seksiin tarvitaan suostumus ja sen pitää olla vapaaehtoista. Jos seksi ei ole vapaaehtoista, eikä suostumukseen perustuvaa, on se raiskaus.
– Se on toisen ihmisen seksuaalisen itsemääräämisoikeuden loukkaus.
Kun analysoidaan, mistä seksuaalirikoksessa on ollut kyse, on yleistä, että tekijä ei ajattele tehneensä seksuaalirikosta, Nurminen kertoo.
– Tekijä tietää yleisellä tasolla, että raiskaus on laiton ja haitallinen teko, mutta oman uhrin kohdalla käsitys on erilainen.
– Yleensä tekijä ajattelee, että raiskaukseen liittyy aina väkivalta tai fyysinen pakottaminen ja jos ei käyttänyt väkivaltaa tai uhri ei vastustellut, on kyse seksistä, eikä raiskauksesta. Joskus tekijä voi pitää uhrin vastustelua myös merkkinä seksuaalisesta kiihkosta.
Raiskaajilla yleisimmät ajatusvääristymät liittyvät siihen, että kyse on raiskauksesta vain, jos uhria kohtaan käytti fyysistä väkivaltaa tai pakottamista.MTV
Nurmisen mukaan raiskauksen tehneellä ihmisellä on usein ajatusvääristymä, joka on käytännössä sisäistä puhetta, jolla hän selittää toista satuttavaa toimintaa itselleen.
– Siinä on kyse samoista elementeistä kuin missä tahansa ihmisen toiminnassa silloin, kun hän tietää, ettei saisi tehdä jotain, mutta tekee kuitenkin ja alkaa selittää tekoa itselleen.
Nurminen avaa ajatusvääristymää esimerkillä siitä, miksi ihminen ajaa ylinopeutta.
– Selität sitä itsellesi sillä, että tie on hyvä, ei ole kameroita, eikä ole todennäköistä, että poliisi tulisi paikalle ja antaisi sakot.
– Raiskaajilla yleisimmät ajatusvääristymät liittyvät siihen, että kyse on raiskauksesta vain, jos uhria kohtaan käytti fyysistä väkivaltaa tai pakottamista.
Seksuaalirikosmyönteinen skeema tai oma tulkinta vapaaehtoisuudesta
Raiskaaja voi myös tulkita vapaaehtoisuutta omien lasiensa läpi, eikä ymmärrä, että uhri suostuu seksuaaliseen tekoon, koska pelkää tekijää.
– Näissä tilanteissa tekijä ei ymmärrä, että on muunkinlaista pakottamista kuin väkivalta, jolloin hän ajattelee uhrin suostuneen tekoon.
Tekijällä voi myös olla seksuaalirikosmyönteinen skeema eli hän ikään kuin katsoo maailmaa seksuaalirikoslasien läpi.
Skeemat ovat ihmisen tulkintoja ohjaavia syvempiä psykologisia rakenteita.
– Jos raiskaajalla on seksuaalirikosmyönteinen skeema, hän voi esimerkiksi ajatella, että naisen tehtävä on tyydyttää miehen tarpeet tai jos nainen saa miehen kiihottumaan seksuaalisesti, on naisen velvollisuus tyydyttää miehen tarpeet.
– Tai sitten skeema voi johtaa tekijää tulkitsemaan raiskaustaan sen ajatuksen kautta, että vähän rajumpi seksi kuuluu parisuhteeseen.
Useimmat seksuaalirikoksiin keskittyvät psykologian tutkimuksen kohdistuvat miesten tekemiin rikoksiin, mutta myös naiset saavat tuomioita raiskauksista.
– Teot ovat kuitenkin erityyppisiä kuin miesten. Naiset käyttävät harvemmin väkivaltaa, eikä naisten tekemissä raiskausrikoksissa ole tullut vastaan profiilia, jossa tekijällä olisi ollut tarkoituksena tai suunnitelmissa tehdä raiskaus.
– Se ei tarkoita, ettei tällaisia tekijöitä naisissa olisi, mutta ne ovat hyvin harvinaisia.
Tuntematon uhri kertoo joko impulsiivisesta tai tunnekylmästä tekijästä
Toiseen ääripäähän raiskauksen tekijöistä sijoittuvat he, jotka raiskaavat tuntemattoman ihmisen.
Tuntemattomaan uhriin kohdistuvat raiskaukset ovat harvinaisempia kuin raiskaukset, joissa uhri on tekijän tuttu.
Tuntemattomia uhreja raiskaavat ihmiset, joiden käyttäytymiseen liittyy usein impulsiivisuutta ja opportunistista käyttäytymistä, antisosiaalista elämäntapaa ja rikollista käyttäytymistä.
– Tähän profiiliin kuuluvilla liittyy elämään usein muutakin rikollista käyttäytymistä, heillä voi olla seksuaalirikosmyönteisiä asenteita ja usein raiskaus tapahtuu impulsiivisena tekona, esimerkiksi tekijä on tekemässä ryöstöä, jonka aikana virittyy seksuaalisesti ja sitten raiskaa uhrin, Nurminen kertoo.
– Impulsiivisesti tapahtuneissa raiskauksissa, joissa uhri on sattumanvaraisesti valittu, korostuu myös se, että tekijä ajattelee uhrin itse halunneen seksiä tai olleen jollain lailla aktiivisesti mukana tapahtuneessa.
Joskus raiskausta voi edeltää uhrin stalkkaamista. Uhri ei usein tiedä tekijäänsä, mutta tekijä on seurannut uhria. Tämän tyyppiset teot ovat Suomessa harvinaisia.MTV
Toiseen tuntemattomia raiskaavien profiiliin kuuluvat tunnekylmät ja tunteettomat ihmiset, joilla voi ilmetä psykopatian piirteitä.
Tällaisen tekijän toteuttamia raiskauksia tapahtuu Suomessa äärimmäisen harvoin, Nurminen kertoo.
– Tekijän tarkoitus tai aikomus on toteuttaa seksuaalirikos. Tekijä haluaa raiskata, valmistelee tekoaan ja toteuttaa sen. Hänellä ei ole pidikkeitä, jotka estäisivät häntä tuottamasta toiselle ihmiselle kipua tai kärsimystä.
– Uhrina voi olla kuka tahansa, mutta siihen tekoon voi liittyä myös stalkkausta. Uhri ei usein tiedä tekijäänsä, mutta tekijä on seurannut uhria. Teoissa voi olla vahvaa sadismia, raiskaus voi päättyä henkirikokseen tai sitten kyseessä on henkirikos, johon liittyy seksuaalisia elementtejä.
Kun selvitetään vastausta siihen, miksi ihminen raiskaa toisen, selvitetään myös mitkä asiat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa ihminen päätyy raiskaamaan toisen.
– Kyse ei koskaan ole pelkästään seksuaalisen tarpeen tyydyttämisestä, vaan siihen voivat liittyä esimerkiksi valta-asetelmaan liittyvät tarpeet tai hallinnantarve, Nurminen kertoo.
Yhtäältä tekijä voi olla kyvytön säätelemään voimakkaita tunneimpulssejaan tai seksuaalista kiihottumistaan. Toisaalta tunnekylmällä tekijällä kyse ei useinkaan ole impulssikontrollin menetyksestä, vaan tietoisesta valinnasta suunnitella ja toteuttaa raiskaus.
– Seksuaalirikos ei synny tyhjästä tai tyhjiöstä vaan ihmisen elinympäristöstä ja siitä, miten hän liittyy muihin ihmisiin, millaisia ihmissuhteita hänellä on ja millaista hänen elämänsä on.
Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset eivät suoraan johda siihen, että ihminen syyllistyy raiskaukseen. Elämän varrella pitää tapahtua vielä jotain sellaista, joka lisää altistavien riskitekijöiden vaikutusta ihmiseen.MTV
Raiskauksen taustalla on altistavia riskitekijöitä, motiivi, ajattelua, jolla tekijä oikeuttaa ja perustelee toimintaansa ja oman toiminnan säätelyä.
– Ihminen voi vaikuttaa omaan toimintaansa. Vaikka haluaisi tehdä raiskauksen tai fantasioisi siitä, eivät useimmat kuitenkaan toteuta sitä, koska he oman päättelynsä kautta päätyvät siihen, ettei niin voi tehdä. He haluavat ja kykenevät säätelemään omaan toimintaansa. Kyse on myös omaa toimintaa ohjaavista arvoista.
– Jokainen ihminen tavoittelee elämässään liittymistä, pysyvyyttä, toimijuutta sekä seksuaalista, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia. Seksuaalirikollinen tavoittelee näitä asioita tavoilla, jotka johtavat seksuaalirikokseen.
Sitä, mitkä taustariskitekijät ovat yhteydessä siihen, että ihminen syyllistyy raiskaukseen, on tutkittu paljon.
Altistavat riskitekijät liittyvät lapsuuteen, nuoruuteen ja kasvuun.
Monilla raiskaajilla on taustalla kokemus kaltoinkohtelusta, ja osa on todistanut lapsuudessaan tai nuoruudessaan väkivaltaa tai seksuaaliväkivaltaa tai ollut itse niiden uhri.
– Tällaisilla kokemuksilla on paljon vaikutusta, koska lapsella ja nuorella ei välttämättä ole ikänsä puolesta välineitä traumaattisten kokemusten käsittelyyn, Nurminen kertoo.
Nurmisen mukaan on kuitenkin tärkeä muistaa, etteivät traumaattiset kokemukset taustalla yksin tee ihmisestä raiskaajaa. Tutkimukset ovat osoittaneet, ettei kaikilla seksuaalirikoksen tehneillä ole traumataustaa.
– Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset eivät suoraan johda mihinkään, vaan matkan varrella pitää tapahtua vielä jotain sellaista, joka lisää altistavien riskitekijöiden vaikutusta ihmiseen. Raiskaajalla kyse on usein siitä, että riskitekijät ovat päässeet kasaantumaan.
Nelli Hyttinen on MTV Uutisten terveys- ja hyvinvointitoimittaja.
Hyttisen intohimo ovat tutkivalla otteella toimitetut juttukokonaisuudet, jotka käsittelevät lääketieteen ilmiöitä ja ihmisten kokemustarinoita.
Hyttinen on erityisen kiinnostunut seksuaaliterveysaiheista, mutta hän on yhtä lailla valmis selvittämään, mitkä ravitsemus- tai treenivinkit kannattaa ohittaa ja mihin kannattaa panostaa.
Hyttisen työnjälkeä voi nähdä myös TV-ruudussa ja Katsomossa, sillä hän juontaa Terveysmyytit-sarjaa ja toimittaa Asian ytimessä -dokumentteja.
Onko sinulla terveys- tai hyvinvointiaiheinen juttuvinkki? Laita se Nellille sähköpostiin (alla).
