Sosiaalisessa mediassa käydään kovaa keskustelua siitä, miten on mahdollista, että reilut 30 koronapotilasta voi kuormittaa teho-osastoja niin merkittävästi. Tehohoidon linjajohtaja vastaa ihmettelyihin MTV Uutisille.
Tänään koko Suomessa teho-osastolla on hoidossa 34 koronapotilasta. Näin äkkiseltään se saattaa kuulostaa joidenkin korvaan melko pieneltä määrältä. Näin ei kuitenkaan ole.
– Niin kuin varmaan kaikki tietävät, tällä hetkellä henkilökuntatilanne on erittäin haastava. Ei pystytä hyödyntämään kaikkia tehohoitopaikkoja eli petejä, joita olisi olemassa, kertoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tehohoidon linjajohtaja Minna Bäcklund.
Koronapotilaan hoito on työlästä
Bäcklund muistuttaa myös, että koronapotilaan hoito eroaa niin sanotun tavallisen tehohoitopotilaan hoidosta.
– Eristys vaatii ihan omat resurssinsa. Henkilökunnan tauottaminen on työläämpää ja tavaroiden kuljettaminen sisään ja ulos vaatii oman järjestelynsä.
Myös itse koronapotilaan hoito on vaativampaa. Koronapotilaalla asentohoito korostuu ja myös hengityskoneessa olevia potilaita käännetään vatsamakuulle, sillä se auttaa happeutumisessa.
– Ymmärrettävää tietysti on, että 100-kiloista miestä tai naista ei yksi tai kaksi sairaanhoitajaa käännä, vaan siihen tarvitaan kunnon tiimi. Sillä tavalla se vaatii enemmän resursseja.
Koronaa ei voi verrata influenssaan
Koronavirusta verrataan usein influenssaan. Näiden kahden taudin välillä on kuitenkin merkittäviä eroja.
– Influenssa ei ollenkaan yhtä usein johda tehohoitoon, vaikka voi aiheuttaa ärhäkänkin taudinkuvan ja olla hengenvaarallinen vanhemmille ihmisille. Influenssa ei yleensä vie työikäisiä ihmisiä tehohoitoon.
Myös eristysaika influenssapotilailla on lyhyempi. Siinä missä influenssapotilaat ohjeistetaan eristämään viideksi vuorokaudeksi oireiden alusta, koronaviruspotilaiden eristys kestää 20 vuorokautta.
Lue myös: Koronaryhmän painava suositus yli 12-vuotiaille rokottamattomille: Välttäkää ravintoloita, kontaktilajeja, joukkoliikennettä, kirkossa käymistä ja yhteislauluja
Missä ovat paljon puhutut tuhat tehohoitopaikkaa?
Sosiaalisessa mediassa on ihmetelty myös sitä, että koronatilanteen alussa sanottiin, että tarvittaessa saadaan kasaan yli tuhat tehohoitopaikkaa. Missä ovat nämä paikat?
– Tässä palataan jälleen henkilökuntapulaan. Toisekseen keväällä 2020 jouduttiin todella voimakkaasti ajamaan alas elektiivistä (ei-päivystyksellistä) toimintaa, jotta resurssi saatiin käyttöön.
– Toki meillä on sänkyjä ja meillä on hengityskoneita, mutta se vaatii aikamoista toiminnan järjestelyä. Henkilökuntaresurssia pitäisi jotenkin pyöritellä lisää, että ne paikat saataisiin käyttöön, Bäcklund selittää.
Tänään tehohoitopaikkojen määrä Suomessa on 250. Tilannetta arvioi päivittäin kansallinen tehohoitoa koordinoiva ryhmä.
Rokotetut ja rokottamattomat
Osa ihmettelee sitä, että kahden rokotteen on sanottu estävän sairastumista koronan vakavaan muotoon. Kuitenkin teho-osastolla on myös näitäkin ihmisiä potilaina.
Sosiaalisessa mediassa kysymys kuuluukin: eikö tämä ole todiste siitä, ettei rokote suojaa edes taudin vakavaa muotoa vastaan?
– Kyllä pääsääntöisesti suojaa. Yhdeksän kymmenestä meidän potilaastamme on rokottamattomia. On totta, että meillä on yksittäisiä potilasryhmiä, jotka syystä tai toisesta eivät pysty tuottamaan elimistössään sellaista vasta-ainetasoa, että se täysin suojaisi koronavirukselta.
Lue myös: Koronaviruksen ilmaantuvuus loivassa laskussa
Tällaisen ryhmän muodostavat muun muassa elinsiirtopotilaat ja henkilöt, jotka joutuvat lääkityksessään käyttämään lääkkeitä, jotka vaikuttavat omaan immunologiaan eli elimistön puolustusjärjestelmään niin, ettei vasta-aineita synny.
Myös diabeetikot ovat sellainen ryhmä, joiden vasta-aineiden muodostus ei ole välttämättä samanlaista.
Teho-osastojen toimintaa kyseenalaistetaan
Miltä sitten tuntuu tehohoidossa työskentelevästä lääkäristä se, että ihmiset, jotka eivät ole mahdollisesti koskaan työskennelleet teholla, kyseenalaistavat sen toimintaa?
– Onhan se tietysti turhauttavaa. Tästä asiasta on puhuttu nyt kaksi vuotta ja tämän kanssa on eletty kaksi vuotta.
Henkilökohtaisesti tehohoidon linjajohtaja ei kuitekaan kyseenalaistamista ota. Hän ajattelee, että ihminen on usein sillä tavalla optimisti, ettei välttämättä osaa ajatella koronan koskettavan itseään.
– Toivon, että vielä mietittäisiin sitä, että omat valinnat voivat vaikuttaa vahvasti myös läheisten ja tärkeiden ihmisten elämään, Bäcklund muistuttaa.