Kuka saa tehohoitoa, jos paikoista on pula? Teho-osaston ylilääkäri vastaa: "On vaikeaa toteuttaa arviointia, jos kamppaillaan elämästä ja kuolemasta"

Valtosen mukaan tämä tarkoittaa esimerkiksi aiemman toimintakyvyn ja vakavien perussairausten kartoittamista, arvioon johtaneen äkillisen sairauden ennustetta ja potilaan ikää. Vaikka ikä ei ole este tehohoidolle, on sillä kuitenkin merkitystä.

– Elämän loppuvaiheessa toipumisresurssit ovat selvästi heikommat ja potilaan odotettavat elinaikavuodet pienemmät. Tämä on otettava huomioon, Valtonen sanoo.

Yli 80-vuotiaista päivystykselliseen tehohoitoon joutuneista neljännes menehtyy saman sairaalajakson aikana ja yhteensä puolet vuoden sisällä.

– Vakavan päivystyksellisen tilanteen kohdalla pitää huolellisesti pyrkiä arvioimaan sitä, onko tehohoidosta potilaalle hyötyä vai pitkitetäänkö potilaan kärsimyksiä keinotekoisesti? Se ei tietenkään voi missään tilanteessa olla eettisesti oikein.  

Lue myös: Koronateholla työskentelevä Iida on nähnyt virustaudin rajuuden – tällaista on osastolla, jonne kukaan ei toivo joutuvansa: "Suosittelen kaikkien noudattavan rajoituksia"

Lue myös: 67-vuotias Eila selätti koronaviruksen, kuoleman porteilla käynyt puoliso Jussi on edelleen tehohoidossa – "Noin hyvää miestä en koronalle anna"

Hoitosuunnitelma helpottaa tiukan paikan tullen

Valtioneuvoston muistion mukaan tehohoidon pääsyn kriteerejä joudutaan tarkastelemaan normaalia kriittisemmin jopa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän loivemmankin mallinnuksen toteutuessa.

Valtosen mukaan tämänhetkinen tilanne sairaaloissa on vielä hyvä, eikä ylikuormittumista ole havaittavissa edes pahiten epidemiasta kärsivällä Uudenmaan alueella. Tilanne voi kuitenkin muuttua nopeastikin, sillä kukaan ei tunne viruksen käyttäytymistä tarkasti.

Tämän takia teho-osastoilla on varauduttu ja varaudutaan yhä mahdolliseen potilaspiikkiin.

– Nyt ollaan lähtötelineissä ja odotellaan. Suomen tehohoito ei vielä toistaiseksi ole ollut ylikuormittunut – tähän on tietysti auttanut se, että resursseja on lisätty huomattavasti.

– Asian kääntöpuolena taas muu hoito on kärsinyt. Kiireetöntä hoitoa on jonkin verran ajettu alas, mutta potilaat eivät silti häviä mihinkään, vaan he odottavat. Kun potilaita on odotettua vähemmän, voi sairaaloissa olla tyhjäkäyntiä ja tämä tarkoittaa tietysti taloudellisia seuraamuksia, Valtonen toteaa.

Lue myös: HUSin ylilääkäri: Lasten, nuorten ja terveiden aikuisten pitäisi antaa sairastua koronaan – "Kapasiteetti tuntuisi kestävän isompiakin potilasmääriä"

Valtosen mukaan olisi tärkeää, että esimerkiksi hoivakodeissa asuvilla olisi ajan tasalla oleva hoitosuunnitelma, jossa otettaisiin kantaa myös vakavien sairastumisten hoitoon. Sillä mitä vähemmän tehohoitopaikkoja on, sitä tarkemmin tehohoidon pääsyn kriteerejä joudutaan noudattamaan.

– Jos potilaita alkaa olla valtava joukko, mahdolliset hoidonrajaukset olisivat silloin peräisin potilaan hyvin tuntevilta terveydenhuollon ammattilaisilta. Päivystystilanteessa voi muuten käydä niin, että lääkärit joutuvat tekemään hoidonrajausta puutteellisin tiedoin tai kiireessä. Valmis hoitosuunnitelma helpottaa tilannetta.

Lue myös: Näin koronapotilaita hoidetaan teho-osastolla – osaa potilaista pidetään enimmäkseen mahallaan: "30-50 prosenttia kuolee tehohoidosta huolimatta"

Tulisiko kriittisten alojen toimijoita priorisoida?

Maailmalla on yleisesti keskusteltu paljon siitä, onko esimerkiksi henkilön sosiaalisella statuksella vaikutusta tehohoitopaikan saamiseen.

Valtosen mukaan sosiaalinen status ei kuulu valintakriteereihin, mutta esimerkiksi kriittisten toimialojen henkilöiden kohdalla valintoja tulisi pohtia laajemmin.

– Terveydenhuollon henkilökunta ei ole yhtään arvokkaampaa kuin mikään muukaan ammattiryhmä, mutta terveydenhuollon etiikan dosentti ja psykiatri Samuli Saarnin mukaan on suhteellisen rakentavaa tunnustaa, että tiettyjä ihmisiä tarvitaan, jotta muiden henkiä voidaan pelastaa. 

Valtonen toteaa, että samalla tavalla kuin terveydenhuollon henkilökuntaa rokotetaan hyvissä ajoin, kannattaisi heitä ehkä myös hoitaa koronaviruksessa etupainotteisesti.

– Jotta meillä olisi jäljellä ihmisiä, jotka hoitavat muita, hän sanoo.

Lue myös: Vasta-ainetestejä tuodaan nyt kilvan markkinoille – omasta pussista koronatestiin ei kannata mennä, sanoo tutkija: "Siellä on sutta ja sekundaa joukossa"

"Kukaan ei voi ennustaa minkälainen skenaario voi pahimmillaan olla"

Suomessa yhtenä tehohoitopaikkojen rajaamisen kriteerinä käytetään kansainvälistä pistejärjestelmä Sofaa. Tämä pistejärjestelmä tarkastelee potilaan kuutta elintoiminta, eli hengitystä, verenkiertoa, veren hyytymistä, tajunnan tasoa sekä maksan ja munuaisten toimintaa. 

– Mitä vakavampia toimintahäiriöitä näissä ilmenee, sitä huonompi on ennuste ja korkeammat pisteet. Suomessa tehohoitopaikkoja ei kuitenkaan jaeta pelkillä pisteillä, vaan täällä arvioidaan kokonaisuutta, Valtonen huomauttaa.

Sofa on siis vain yksi työkalu muiden joukossa potilaan tehohoitotarpeen arviointiin. Voisiko Suomessa kuitenkin olla pelkoa siitä, ettei arviointia ehdittäisi tehdä potilaalle tiukan paikan tullen?

– Kukaan ei voi ennustaa minkälainen skenaario voi pahimmillaan olla. Tällaista ei voi siis luvata, mutta se on tietenkin tavoitteena. Jos resurssit suinkin vain antavat myöden, niin arviot tehdään kaikille.

Valtonen kehottaa muistamaan esimerkiksi Italian tilanteen, jossa tehohoitopaikkoja on jaettu sotatilaa muistuttavissa olosuhteissa.

– On vaikeaa toteuttaa mitään strukturoitua arviointia, jos kamppaillaan jatkuvasti elämästä ja kuolemasta eli puuttuvista tehohoitopaikoista, hengityskoneista, lääkäreistä, hoitajista ja tiloista. 

Lue myös: THL:n tutkija kohautti sanomalla epidemiahuipun olevan ohi – apulaisprofessori: "Jos rajoituksia höllennetään, niin tarina on aivan toinen"

• Eilen12:05
  Koronarajoitukset

  Päätoimittajan analyysi: Koronavuosista tehdään nyt tiliä, mutta pelkopandemiaa ei ole tutkinut Suomessa vielä kukaan
• pe18:59
  MTV Uutisextra

  THL:n Mika Salminen: Koronarajoitusten purkamisen vaikeus yllätti – "Vallasta voi olla vaikea luopua"
• pe13:47
  Koronarajoitukset

  Raportti: Suomi selvisi koronakriisin alkuvaiheesta hyvin – sitten alkoivat ongelmat
• to21:10
  Asian ytimessä

  Maksoivatko nuoret kovimman hinnan koronapolitiikasta? Krista Kiurulta rohkea linjaus
• to16:41
  Asian ytimessä

  Mitä koronasta lopulta opittiin, Krista Kiuru? Katso Asian ytimessä kello 19.30
• Lataa lisää