Koronapotilaan hoito teho-osastolla on välillä raskasta ja jopa toivotonta. MTV Uutiset vieraili Turun yliopistollisen sairaalan teho-osastolla.
Teholääkäri Jussi Heiron mukaan koronapotilaan hoidossa keinot ovat vähissä, mikä tekee työstä raskasta ja joskus jopa toivonta.
– Koronavirus on sellainen tauti, että meidän keinot ovat aika vähissä. Meillä on ehkä yhden käden sormilla laskettava määrä lääkkeitä, joita voidaan käyttää – niistä on ehkä jotain hyötyä, Heiro kertoo.
MTV:n Asian ytimessä -ohjelma tapasi Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) teho-osaston henkilökuntaa. Henkilökunta kertoi jokapäiväisestä taistelustaan koronapotilaiden hengen pelastamiseksi.
Lue myös: Tehohoidon ylilääkäri jyrähtää: Suomessa on liian vähän tehohoitopaikkoja – rajoituksia puretaan liian hitasti
Heiron mukaan yli 60 prosenttia potilaista saa hengityskonehoitoa.
– Usein tulee sellainen voimattomuuden tunne, että vaikka kuinka yrittäisimme, tauti etenee omaa kulkuaan ja me voimme vain voimattomina katsoa vierestä, kun potilas luisuu vähitellen huonompaa. Se on kuormittavaa ja raskasta.
Koronapotilaiden kohdalla kuormittavuutta lisää Heiron mukaan se, että hoitovastetta ei välttämättä tule kuten muiden tehopotilaiden kohdalla.
– Me olemme tottuneet, että teholle tuotu kriittisesti sairas potilas tutkitaan, tehdään diagnoosi, aloitetaan hoito ja yleensä saadaan vastetta. Siitä tulee se työn mielekkyys ja palkitsevuus, hän toteaa.
Taistelua aikaa vastaan
Tehohoidon sairaanhoitaja Sanna Nerjannon mukaan työ on pitkälti taistelua aikaa vastaan.
– Koronapotilaan hoidossa tulee välillä semmoinen kädetön olo, koska meillä on loppuviimeksi aika vähän keinoja hoitaa näitä potilaita. Tiettyyn pisteeseen asti pystymme pelaamaan aikaa potilaan keholle, että se paranisi siitä taudista. Mutta aina meidän keinot eivät riitä eikä aika ole meidän puolellamme.
Tehohoitoon pääsevät Suomessa vain potilaat, joiden katsotaan hyötyvän tehohoidosta ja toipuvan todennäköisesti sairaudestaan. Koronateholla on hoidettu Suomessa 1 600 potilasta, joista lähes 300 on menehtynyt. Turun teholla potilaita on ollut lähes 150. Tehohoitoon joutuvien on keski-ikä 53 vuotta.
– On se aikamoista, että yleensä 50-vuotiaat tehohoitoon joutuvat potilaat ovat sellaisia, joita voidaan auttaa. Mutta koronaviruksen kohdalla, jos vakavan taudin saa, niin yhtä lailla me olemme avuttomia heidänkin kohdallaan. Rokottamattomilla tauti on vielä huonommin meidän hoitoa totteleva kuin rokotetuilla, toteaa teholääkäri Heiro Turusta.
Lue lisää: Koronapassissa tulisi vaatia vähitellen kolme rokotetta, arvioi THL – negatiivinen testitulos ei enää riittäisi
Teholla potilaat ovat usein kevyesti nukutettuja, koska he eivät muuten sietäisi kivuliasta hengityskonehoitoa. Potilaan kääntäminen vatsalleen on yksi viimeisistä hoitokeinoista. Tätä hoitoa saa joka kolmas potilas.
– Se on meidän vihoviimeinen keino silloin, kun meidän hengityskoneesta ei saada tehoja enää irti. Siinä tilanteessa käännetään potilaat vatsalleen, koska siten selkäpuolen keuhkot saadaan avattua. Se on raskas homma, koska potilaat ovat täysin nukutettuja ja yleensä velttoja eivätkä pysty itse auttamaan siinä käännössä, kertoo tehohoitaja Nerjanto.
Turun yliopistollisen sairaalan teho-osastolla joka kolmas koronavirukseen kuollut oli rokottamaton, perusterve ihminen. Muutamat heistä olivat alle 50-vuotiaita. Teholla menehtyneistä vain kaksi kymmenestä oli rokotettu, mutta rokotettujen keski-ikä oli lähes 70 vuotta ja kaikilla oli myös merkittäviä perussairauksia.
Tehohoitajan mukaan korona ei katso ikää, eikä sukupuolta eikä kansalaisuutta eikä mitään muutakaan.
– Jos sen pahan koronan ja vakavan koronataudin saa, niin se on kyllä kuolemaan johtava tauti joillakin potilailla, sanoo Nerjanto.
Syyllisyyden potemista
Teho-osaston ylilääkäri Mika Valtosen mukaan tästä voi vetää johtopäätöksen siitä, keiden riski koronateholle joutumisesta on pienin.
– Jos on ottanut täyden kolmen rokotussarjan ja on alle 70-vuotias, varsin terve ihminen, niin riski joutua tehohoitoon tai saada menehtymiseen johtava vakava tauti on erittäin pieni.
Teho-osaston hoitohenkilökunnan kokemusten mukaan rokottamattomien potilaiden mielipide rokotteesta on muuttunut teholle joutumisen jälkeen. Muutaman potilaan kommentit ovat jääneet tehohoitajan mieleen.
Lue lisäksi: Koululaisille tilattiin kuusi miljoonaa koronatestiä – oliko se turhaa, HUSin Asko Järvinen?
Teholääkäri Jussi Heiron mukaan teholle joutuneet, kriittisesti rokotteisiin suhtautuneet ihmiset ovat poteneet syyllisyyttä.
– Ne potilaat, joiden kanssa olen puhunut, ovat tuoneet esiin sellaisia ajatuksia, että olisi pitänyt ottaa rokote. En muista, että kukaan olisi kovin kriittisesti suhtautunut rokotteisiin, vaan he ovat kertoneet kokevansa syyllisyyttä siitä, että ovat aktiivisesti hyljeksineet tietoa rokotteista.
Heiro sanoo ymmärtävänsä tämän. Hänen mielestään nykyilmapiirissä on helppo tarttua mihin tahansa mielipiteeseen – oli se sitten asiantuntijan tai somevaikuttajan.
– Toivoisin, että nekin ihmiset, jotka eivät välttämättä ymmärrä tutkittua tietoa asiantuntijan mielipiteen taustalta, silti uskoisivat ja noudattaisivat asiantuntijan mielipiteitä. Koronateholle joutuneet kyllä oman kokemuksensa jälkeen uskovat asiantuntijaa, hän sanoo.
Lue myös: Pfizer ja Biontech aloittavat omikronrokotteen testaamisen
Kun toimittaja vierailee Tyksin teholla, päivä osastolla on poikkeuksellisen rauhallinen. Hoidossa on kaikkiaan lähes 20 potilasta, joista alle viisi koronapotilasta. Soitto Ahvenmaalta tietää sitä, että yksi uusi potilas tulee illalla.
– Kyllä sen ihmisten kasvoilta näkee, että tämä on kuormittavaa. Poissaolot ovat koronan myötä lisääntyneet ja sijaisten saaminen on koko ajan vaikeampaa, kun he tietävät, mitä on luvassa, kertoo Jussi Heiro.
Kyynelsilmäisiä anteeksipyyntöjä
Tehohoito-osaston sairaanhoitaja Sanna Nerjanto harmittelee, että jopa hengestään taistelevat potilaat ovat sanoneet miettivänsä vähiä resursseja osastolla.
– Ne kyynelsilmin tehdyt anteeksipyynnöt henkilökunnalle siitä, että he ovat sairastuneet näin vakavasti. Eihän meiltä tarvitse anteeksi pyytää, sillä heillähän se on vakava tauti. Me teemme vaan töitä – ne ovat ehkä sellaisia asioita, joista ei tarvitsisi potilaiden enää murehtia.
Nerjannon mukaan monet teholle päätyneistä koronapotilaista vammautuvat ikävästi eivätkä keuhkot toivu kunnolla.
– Se varmasti vaikuttaa potilaan koko loppuelämään. Teho-osastolla juostaan vakavaa vammautumista tai kuolemaa pakoon. Ainahan me täällä pelätään, että potilas menehtyy. Kaikkihan me tältä joskus lähdetään, mutta tämä tauti vie vain aikaisemmin kuin joku olisi ajatellut lähtevänsä.
Lue lisää: Omikron on muuttanut koronapandemian muotoa – tältä seuraavan vaiheen ennustetaan näyttävän, hiipuuko virus jopa lopullisesti?
Tehohoitaja kertoo, ettei hän enää pelkää, että sairastuu koronaan.
– Ei se enää pelota, kun todistetusti rokotteista on niin hyvä hyöty. Tuskin vakavaa tautia tulee saamaan kolmen rokotteen jälkeen.
Nerjanto sanoo, että hän ei olisi uskonut, että hoitajille tarvitaan rokotuspakko.
– Olisin ajatellut, että pakkoa ei olisi tullut. Luulin, että jokainen hoitaja, joka tekee tätä työtä, ymmärtää asian tärkeyden. Meitähän sitovat eettiset ohjeistukset.
Hoitaja toivoo myös, että rikkaat länsimaat auttaisivat köyhiä maita.
– Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä, mutta ehkä meillä on velvollisuus auttaa köyhiä maita nostamaan rokotuskattavuutta. Ehkä meidän tulisi nostaa nenä omasta navasta vähän ylöspäin ja katsoa kauemmaksi.