Jos tehohoitopaikat Suomessa täyttyvät, ketkä hoidetaan ensin? Asiantuntijat valottavat keskeisiä mittareita: "Meidän pitää luottaa lääkäreihin ja hoitajiin"

Mutta kuka saa tehohoitoa, jos paikkoja on rajallinen määrä tai miten asiasta päätetään?

MTV:n Uutisaamussa vierailleen Helsingin yliopiston apulaisprofessori Paulus Torkin mukaan tehohoidossa keskeisenä mittarina on, kuinka moni selviytyy hengissä ja mahdollisesti palaa jopa ennalleen hoidon jälkeen.

– Miten se arvioidaan, siinä ammattilainen eli tehohoidon vastaava lääkäri pyrkii hyödyntämään erilaisia kriteerejä ja arvioimaan, mikä on akuutti sairaus, mitkä ovat ihmisen perussairaudet, kyky hyötyä hoidosta ja millainen on potilaan kunto.

Torkin mukaan tehohoitoyksiköt jakavat keskenään tietoja, joilla ne arvioivat, millaisia tuloksia on saatu.

Keskustelussa mukana ollut Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa muistuttaa, että tehohoito on Suomessa tiimityötä, eikä yksi lääkäri päätä asioista, esimerkiksi siitä, kuka saa hoitoa ja kuka ei.

– Se ei ole yhden lääkärin päätettävissä, vaan hoitotiimeissä keskustellaan eri näkökulmista, Hallamaa kertoo.

Lue myös: Ainakin joka viides suomalainen on vaarassa sairastua vakavaan koronavirustautiin – riskiryhmiin kuuluvien osuudet vaihtelevat suuresti alueittain

"Meidän pitää luottaa lääkäreihin ja hoitajiin"

Hallamaan ja Torkin arvioiden mukaan Suomessa ei oltaisi joutumassa tilanteeseen, jossa tehohoitopaikat eivät riittäisi kaikille tai että toinen henkilö jouduttaisiin ottamaan tehohoidosta pois toisen tieltä.

Torkki painottaa tällaisissakin tilanteissa luottamusta terveydenhuoltohenkilökunnan ammattitaitoon.

– Kyllä meidän pitää sitten luottaa lääkäreihin ja hoitajiin, jotka ovat huippuasiantuntijoita ja tekevät harkittuja valintoja, että he osaavat sillä parhaalla mahdollisella tiedolla, mikä on saatavilla, tehdä järkeviä valintoja.

Hallamaa muistuttaa, että on olemassa muutakin hoitoa kuin tehohoito.

– Jos ajatellaan, että joku ei hyödy tehohoidosta, ei se tarkoita, että häntä ei hoidettaisi parhaalla mahdollisella tavalla, ottaen huomioon hänen tilansa ja se, mikä hyödyttää häntä.

Lue myös: Miksi korona on hengenvaarallinen vain osalle ihmisistä? THL: Sukupuoli on iso jakaja – "Syyksi on esitetty elintapoja, hormoniaineenvaihduntaa ja käsienpesua"

"On aika vaarallista jos rajaa aletaan vetää yhteisön sisään"

Hallamaa peräänkuuluttaa myös keskustelua siitä, miksi yhteiskunnassa juuri nyt puhuttaa niin paljon tehohoito ja sen riittävyys.

– Ajattelen, että se on sellaista yhteisöllistä psyykkistä oireilua. Aluksi kun kriisi alkoi, me hamstrasimme vessapaperia ja linnoittauduimme kotiimme. Seuraavaksi pantiin rajat kiinni ja nyt ollaan siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa huoli tulee lähemmäksi.

– Ajatellaan, kuinka minun käy, kuinka läheisteni käy. Saanko minä paikan pelastusveneessä? Sitä rajaa ruvetaan tekemään meidän yhteisön sisään. Tämä on mielestäni aika vaarallista.

Onko Suomessa mahdollista esimerkiksi tilanne, että vanhempi ihminen otettaisiin pois hengityslaitteesta, jos nuorempi potilas tarvitsee myös hengityslaitetta? Katso videolta asiantuntijan vastaus.