Miksi hoitajapulaan ei haeta yksityiselläkään puolella helpotusta paremmilla palkoilla? Näin selittää hyvinvointiala

Kuntien terveyspalvelut ovat olleet etenkin viime aikoina isosti esillä. Eikä vain heikentyneen koronatilanteen vuoksi vaan myös massiivisen sote-uudistuksen ja käynnissä olevien aluevaalien ansioista. Niin ikään puhuttaa hoitajapula.

Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista katsoo terveydenhuollon toimivan huonosti Suomessa. Ongelmia on myös työntekijäpuolella, etenkin työntekijöiden löytämisessä.

Tehy ry:n puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan resepti hoitajapulaan olisi helppo: Työolojen petraus, johtamisen kehittäminen ja palkan nostaminen. 

Hoitajapulasta kärsitään myös yksityisellä puolella. Miksi siellä ei lähdetä hakemaan helpotusta esimerkiksi juuri palkkoja nostamalla? Asiaa kommentoi MTV:n Uutisaamussa HALI ry:n johtaja Eveliina Vigelius. Hänen mukaansa ongelma on loppuviimein julkisen puolen.

– Olemme yksityisellä sektorilla riippuvaisia julkisen puolen tarjoamasta korvauksesta meidän tuottajillemme, Vigelius sanoo.

Kunnat tai kuntayhtymät maksavat yrityksille palveluista korvauksia, joista taas yksityinen toimija maksaa työntekijöiden palkat. 

– Se riippuu siitä, mitä kunnat maksavat ja millaisen korvauksen antavat yksityiselle toimijalle, Vigelius selittää. 

Vigeliuksen mukaan yksityisetkään toimijat eivät voi hinnoitella palveluitaan miten haluavat, sillä korkeilla hinnoilla ei pärjää kuntien ja kuntayhtymien kilpailutuksessa – haluavathan kunnat palveluita mahdollisimman halvalla säästääkseen kustannuksissa. 

– Kunnat ovat olleet aika kireällä korvauksen suhteen, Vigelius kertoo. 

HALI ry on tutkinut eräiden kuntien tehostetun palveluasumisen kustannuksia. Hinnat polkevat Vigeliuksen mukaan alhaalla yksityisten toimijoiden suhteen. 

– Ne ovat olleet 40–50 prosenttia korkeammalla kuin se, mitä yksityiselle samasta palvelusta maksetaan, Vigelius toteaa.

"Tapahtuuko palveluille aidosti jotain?"

Käynnissä olevat aluevaalit ovat siten merkittävät myös yksityisten palveluntarjoaminen kannalta, sillä niissä päätetään muun muassa myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä. 

Vaikka sote-uudistuksen hyväksyntä oli viime kesänä historiallinen ja kiitelty hetki, Hyvinvointiala HALI ryn johtaja Evelina Vigelius huomauttaa, että varsinaista sote-uudistusta ei ole vielä tehty. 

Varsinainen työ on vasta edessä. 

– Tämä, jota sote-uudistukseksi kutsutaan, on aidosti vain ne lait, jotka määräsivät hallinnon ja rakenteiden muutoksesta. Eli ennen päättivät kunnat, jatkossa hyvinvointialueet, hän täsmentää.

21 hyvinvointialueiden aluevaltuustojen edustajat valitaan aluevaaleissa, joiden varsinainen vaalipäivä on tulevana sunnuntaina 23. tammikuuta. Kyseessä on merkitykselliset vaalit. 

Vuoden 2023 alusta alkaen hyvinvointialueet nimittäin vastaavat Suomessa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista sekä pelastustoimen järjestämisestä.

– Se, tapahtuuko niille palveluille aidosti jotain: Lyhenevätkö jonot, hallitaanko kustannukset? Eli sote-uudistuksen tavoitteet – niistä päättävät alueiden valtuutetut, Vigelius korostaa.

Joka 10. Suomen terveysasemista on yksityisten pyörittämiä

HALI ry:n Vigeliuksen mukaan yksityisten toimijoiden merkitys terveydenhuollossa on suuri, sillä yksityiset yritykset ja järjestöt pystyvät tarjoamaan lähes kaikki samat palvelut kuin julkinenkin sektorikin; ensihoidosta, suuterveydenhuoltoon ja kuntoutuspalveluihin. 

Pääpaino on Vigeliuksen mukaan perinteisissä lääkäripalveluissa.

– Ihan tällaiset äärimmäisen vaikeat erikoissairaanhoidon leikkaukset puuttuvat yksityisten repertuaarista.

– Joka 10. Suomen julkisista terveysasemista on yksityisen pyörittämä. Eli kunta tai kuntayhtymä on ostanut yksityiseltä terveysaseman pyörittämisen, Vigelius kertoo esimerkkinä. 

Lain mukaan yksityisillä toimijoilla tulisi olla riittävästi omaa tuotantoa. Mikä on riittävä taso, sitä ei ole Vigeliuksen mukaan laissa erikseen määritelty. Päätäntävalta on tulevaisuudessa hyvinvointialueiden valtuutetuilla.

Huomioitavaa kuitenkin Vigeliuksen mukaan hyvinvointialueen kokoisia kokonaisulkoistuksia ei kuitenkaan saa tehdä.

– Hyvinvointialueet itse katsovat, mikä alueen asukkaille tärkeää. 

Miten HALI ry helpottaisi hoitajapulaa? Katso jutun alussa oleva video! 

Lue myös:

    Uusimmat