Kuntien terveyspalvelut ovat olleet etenkin viime aikoina isosti esillä. Eikä vain heikentyneen koronatilanteen vuoksi vaan myös massiivisen sote-uudistuksen ja käynnissä olevien aluevaalien ansioista. Niin ikään puhuttaa hoitajapula.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan (EVA) kyselyn mukaan enemmistö suomalaisista katsoo terveydenhuollon toimivan huonosti Suomessa. Ongelmia on myös työntekijäpuolella, etenkin työntekijöiden löytämisessä.
Tehy ry:n puheenjohtaja Millariikka Rytkösen mukaan resepti hoitajapulaan olisi helppo: Työolojen petraus, johtamisen kehittäminen ja palkan nostaminen.
Hoitajapulasta kärsitään myös yksityisellä puolella. Miksi siellä ei lähdetä hakemaan helpotusta esimerkiksi juuri palkkoja nostamalla? Asiaa kommentoi MTV:n Uutisaamussa HALI ry:n johtaja Eveliina Vigelius. Hänen mukaansa ongelma on loppuviimein julkisen puolen.
– Olemme yksityisellä sektorilla riippuvaisia julkisen puolen tarjoamasta korvauksesta meidän tuottajillemme, Vigelius sanoo.
Kunnat tai kuntayhtymät maksavat yrityksille palveluista korvauksia, joista taas yksityinen toimija maksaa työntekijöiden palkat.
– Se riippuu siitä, mitä kunnat maksavat ja millaisen korvauksen antavat yksityiselle toimijalle, Vigelius selittää.
Vigeliuksen mukaan yksityisetkään toimijat eivät voi hinnoitella palveluitaan miten haluavat, sillä korkeilla hinnoilla ei pärjää kuntien ja kuntayhtymien kilpailutuksessa – haluavathan kunnat palveluita mahdollisimman halvalla säästääkseen kustannuksissa.
– Kunnat ovat olleet aika kireällä korvauksen suhteen, Vigelius kertoo.
HALI ry on tutkinut eräiden kuntien tehostetun palveluasumisen kustannuksia. Hinnat polkevat Vigeliuksen mukaan alhaalla yksityisten toimijoiden suhteen.
