Hyvinvointialueet kertovat MTV Uutisille kokemuksistaan vuokratyövoiman käytöstä. Kustannusten paisuessa alueilla tavoitellaan vuokratyövoiman käytön vähentämistä. Ratkaisuehdotuksiakin löytyi.
Pohjois-Karjalasta kerrotaan, että aikaisempina vuosina lääkäripalvelujen ostaminen on ollut keskimäärin 2–3 kertaa kalliimpaa kuin omana toimintana.
– Viime aikoina tämä on ollut selkeässä kasvussa ja esimerkiksi 10-kertaisia tarjouksia on tullut. Sopimuksia on jouduttu tekemään jopa 5-kertaisilla taksoilla omaan toimintaan verrattuna, toteaa Siunsoten talousjohtaja Ismo Rouvinen.
Rouvinen antaa esimerkin:
lääkärin vuosikustannus on 100 000€ (oma toiminta), tuntipalkka noin 50€
lääkärin vuosikustannus on 300 000€ (normaali osto), tuntipalkka noin 150€
- lääkärin vuosikustannus on 1 000 000t€ (kohtuuton osto), tuntipalkka noin 500€
Rouvisen mukaan ongelma pitäisi ratkaista valtakunnallisella tasolla.
– Tällä hetkellä jokainen tehty "kohtuuton" sopimus on pois kaikesta muusta toiminnasta.
"Kisälli saa vuokrafirman kautta 3–4 kertaa suuremman palkan verrattuna opettavaan mestariin"
Etelä-Karjalan johdosta annetaan toinen esimerkki erikoisesta tilanteesta.
– Erikoistumisen aikana lääkärin oikeudet ovat jo täysimääräisesti olemassa, mutta erikoistumisen ideologia on mestari-kisälli tyyppinen oppiminen ja oppimisen seuranta. Tämäkin voi olla aika nurinkurista, jos kisälli saa vuokrafirman kautta 3–4 kertaa suuremman palkan verrattuna opettavaan mestariin, toteaa Etelä-Karjalan johtaja Sally Leskinen.
Lue myös: Professorilta hurja ehdotus: Näin kallis vuokralääkärikierre saadaan poikki – "Samastakin työstä eri palkkaa"
"Työterveyshuollon resurssia järkevämpää kohdentaa julkisiin perustason palveluihin"
Leskinen pohtii, miten näitä ongelmia voisi ratkaista:
- Lääketieteen opiskelijoiden ja erikoistumisopintojen osalta edellyttäminen julkisen työnantajalla toimimisesta. Tämä olisi kannatettavaa myös oppimisen ja ammatillisen kehittymisen kannalta ja näin itse asiassa on pitkälti ollutkin.
- Työterveyden roolin tarkastelu, tähän liittyen myös työterveyshuoltolakia olisi mahdollista tarkastella. Allokoidaanko tänne resurssia nykyisellä skaalalla, sillä vaikka työkykyyn liittyvät ongelmat tulisi jatkossakin hoitaa nopeasti, olisi osa tästä resurssista väestölle koituvan arvon osalta järkevämpää kohdentaa julkisiin perustason palveluihin.
- Tiettyjen alojen osalta opintojen aloituspaikkoja tulisi pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti lisätä, edellyttää myös tietysti laadullisia panostuksia opintojen toteuttamiseen.
Hintakatot käyttöön
Varsinais-Suomen johdosta kerrotaan, että asioista on jo linjattu. Käyttöön otetaan esimerkiksi hintakatot.
– Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ostopalvelutyövoiman käyttöä vähennetään. Asiasta on päätetty osana syksyllä 2023 aluehallituksessa käsiteltyä talouden tasapainottamistoimenpiteitä. Ostopalvelutyövoiman käytöstä siirrytään pois hallitusti, ja mahdollisissa kilpailutuksissa käytetään hintakattoja.Ostopalvelutyövoiman käyttö on jatkossa perusteltua lähinnä lyhyissä määräaikaisissa tarpeissa, kertoo johtaja Tuomo Martikainen.
– Hintakattoja on käytetty varsin vähän aikaisemmin kun isompia ongelmia ei ole ollut. Nyt teemme sitä työtä osa alueittain, missä voimme niitä paremmin hyödyntää, Martikainen jatkaa.
Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Ei opiskelijoita vuokralääkäreiksi?
Leskinen kertoo, että muutaman vuoden aikana on noussut esiin ilmiö, jossa erikoistuvia tarjotaan vuokratyöfirmojen kautta.
– Ja ihan uutena jopa lääketieteen opiskelijoita on ilmaantunut lääkäripalveluiden listoille. Käytännössä lääketieteen opiskelijan työ edellyttää aina ohjaamista ja välitöntä senioritukea.
Kymenlaakson johdosta ehdotetaan, että hyvinvointialueet yhdessä välttelisivät opiskelijavuokralääkäreitä.
– Keino voisi olla rajoittaa lääketieteen opiskelijoiden mahdollisuutta työskennellä vuokralääkärinä. Tätä tavoitetta hyvinvointialueet voisivat toki edistää ilman lainsäädäntöäkin, sanoo ostopalvelujohtaja Kirsi Pitkälä.
– Näkemykseni on, että lainsäädäntöä ja normeja voisi kehittää ennen kaikkea siihen suuntaan, että mietitään mitä tehtäviä julkisen terveydenhuollon lääkäreiden tulee hoitaa ja näin tehdä työstä virkalääkäreitä houkuttelevampaa, Pitkälä summaa.
Kainuusta todetaan, että tilanne ei ole hyvä.
– Hoitajat eivät lisäänny osto- ja vuokrapalvelujen myötä, vaan sillä vaikeutetaan pitkässä juoksussa omia rekrytointeja, toteaa Timo Heinonen Kainuun hyvinvointialueen johdosta.