Kunnissa ja yksityisissä terveysyrityksissä ehdittiin jo varautua soten tuhoon: "Turhautuminen päällimmäinen tunne" – kiista ulkoistusten rajoittamisesta jatkuu

Huomenta Suomessa vierailleet asiantuntijat sanovat, että kaatumiseen oli varauduttu ainakin alkuvuosi.

– Ehkä päällimmäinen tunne on turhautuminen. On niitä kuntia, jotka ovat toivoneet sotea kovasti. Sitten on näitä isoja kaupunkeja ja isompia kuntia, jotka ovat tyytyväisiä, että näin kävi.

Rajakankaan mukaan on luonnollista, että palveluntuottajat olivat varautuneet molempiin vaihtoehtoihin. Toimitusjohtajan mukaan aikaa meni kuitenkin luvattoman kauan.

Lue myös: Asiantuntija: Sote-palvelujen ulkoistuksia rajoittava laki yhä voimassa

Rajoittaminen kismittää

Sotea on moneen otteeseen siirretty tulevan hallituksen pöydille. Yksi siirtymäajan kiistakysymyksistä julkisen ja yksityisen välillä on rajoituslaki. Se rajoittaa nimensä mukaisesti kuntien palveluiden ulkoistamista. Poliitikot ovat olleet suhteellisen yksimielisiä lain voimassaolon jatkamisesta. Yksityiset palveluntarjoajat eivät.

Lue myös: Onko tässä tarjolla loppumaton työ? Ministeriö hakee soten kokonaisarkkitehtuurin erityisasiantuntijaa ja tehtävä voi olla hyvinkin haluttu: "Toki tilannetta parantaisi, jos päästäisiin maaliinkin aina välillä"

– Kuntaliitossa nähdään, että toistaiseksi laki pysyy. Sote on vielä tekemättä ja tämä rauhoittaa tilannetta. Voi myös olla, että kunnissa on kyllästytty tähän ja ajatellaan, että mitään uudistusta ei tule. Ja sitten halutaan tehdä irtiottoja. Mutta jos niitä kovasti tehdään, niin se vaarantaa uudistuksen jatkon. Voi tulla hyvinkin kirjavia systeemejä, sanoo Hanna Tainio.

Toimitusjohtaja Rajakangas on eri linjoilla.

– Suomessahan on erittäin voimakas kunnallinen itsehallinto. Ja tämä puuttuu kunnan keinoihin vastata sotesta. Kunnan vastuullehan se jää.

Rajakankaan mukaan kunnat ulkoistavat palveluitaan saadakseen laadukasta palvelua edullisemmin. Samalla julkinen sektori testaa omien palveluidensa laatua. Henkilökunnan saatavuus on Rajakankaan mukaan yksityisellä puolella julkista parempi.

Yksityisellä iso rooli jo nyt

Rajakangas myös muistuttaa, että yksityisillä toimijoilla on jo nyt todella keskeinen rooli palvelutuotannossa.

– Keskimäärin yksityiset tuottaa terveyspuolella 20 prosenttia palveluista. Sosiaalipuolella 35 prosenttia. Nimenomaan 24/7-hoidosta jo 60 prosenttia.

Kuntaliiton mukaan kaikkia toimijoita tarvitaan, mutta julkinen on terveydenhoidossakin päätoimija ja kuskin paikalla.

Tainion mukaan esimerkiksi vanhustenhuollossa palvelujen kysyntä kasvaa niin kovaa vauhtia, ettei varsinkaan pienemmillä kunnilla ole mahdollisuutta järjestää kaikkea itse.

– Ei aina ole järkevääkään tehdä jotain tiettyä toimintaa itse.

Varatoimitusjohtaja Tainion mukaan ulkoistuksissa aivan keskeinen asia on hankintaosaaminen. Lähimenneisyys on osoittanut, ettei kaikki aina mene toivotulla tavalla.

– Sitten se, millainen se sopimus on ja miten sitä noudatetaan.

Tainion mukaan on myös valitettavaa, että pienet yritykset ovat dramaattisesti vähentyneet sote-sopan myötä palveluntarjoajien listalta.