Mikkelin seudulla kaavaillaan kuntaliitoksia

Jos Anttolan, Ristiinan, Hirvensalmen, Mikkelin ja Mikkelin maalaiskunnan valtuustot hyväksyvät sopimuksen sisällön toukokuussa, on neuvoa-antava kansanäänestys odotettavissa 6. syyskuuta. Noin 55 000 asukkaan suurkunnan olisi tarkoitus aloittaa toimintansa valtuustokauden alussa tammikuussa vuonna 2001.

Vastaus aluepolitiikan haasteille

Kuntien yhdistymisellä halutaan minimoida ennustetun kunnallistalouden taantuman haittavaikutukset. Yhdistyminen olisi Mikkelin vastaus Suomessa omaksutulle aluepolitiikalle, jossa aluepolitiikkaa toteutetaan suurempien keskusten kautta. Yhdistymishankkeen alullepanija ja kehittämisryhmän varapuheenjohtaja Markku Aholainen (sd) korostaa, että Etelä-Savo on niin taloudeltaan kuin koulutustasoltaan Suomen heikoimmin kehittynyttä aluetta.

-Etelä-Savossa on myös paljon sellaisia tekijöitä, jotka voisivat antaa mahdollisuuden kehittymiseen. vahva organisaatio tai kuntarakenne saa liikkeelle käyttämättömät voimavarat, joita tarvitaan esimerkiksi matkailu- ja ekomaakuntahankkeiden toteuttamiseen.

Kuntien yhdistyminen olisi myös Etelä-Savon vastine väestön siirtymiselle työn ja koulutuksen perään suurempiin kaupunkeihin. Suur-Mikkelistä toivotaan puskuria, joka olisi tarpeeksi houkutteleva pysäyttämään muuttovirran pohjoisesta pääkaupunkiseudulle.

Puskuriajatusta perustellaan sillä, että yhdistynyt Mikkeli pystyy paremmin kilpailemaan palveluillaan muiden suurten kaupunkien kanssa.
-Viiden kunnan yhdistyminen antaa vain työvälineet kaikelle tälle kehitykselle. Rankin työ on kuitenkin vasta edessä, muistuttaa Aholainen.

Yhdistyvien kuntien talous samalle viivalle

Kuntien talouden saattaminen tilaan, jossa vuosikate kattaisi poistot ja yhden viidennentoistaosan kuntien lainoista on kehittämisryhmän puheenjohtajan Lauri Partin (kesk) mielestä ehkä yhdistymissopimuksen vaikeimmin toteutettava kohta.
-Olisi tärkeää, että yhdistymissopimuksessa esitettäisiin kunnille realistisia päämääriä. Mitä sitten tehdään, jos kunta ei onnistukaan parantamaan taloudellista tilaansa ennen yhdistymistä? kysyy Partti.

Kansanäänestyksen lopputulos on Partin mielestä vaikeasti ennustettavissa, koska yhdistymiseen liittyy paljon tunneasioita, esimerkiksi yhdistyvien kuntien lakkauttaminen.
-Haja-asutusalueen ihmiset kokevat epävarmuutta palveluiden säilymisestä. Esimerkiksi Mikkelin maalaiskunnassa ei olisi enää pääkirjastoa. On vaikeaa arvioida, miten valtion rahoitus ohjautuu sivukirjastoihin yhdistymisen jälkeen, miettii Partti.

Yhdistymissopimuksessa määritellään vain ääriviivat. Jos kansanäänestys näyttää yhdistymiselle vihreää valoa, jää viiden kunnan valtuustojäsenistä kootun järjestelytoimikunnan harteille mm. suurkunnan 3100 työntekijän sijoittaminen ja työtehtävienjako. Uuden kunnan virkaorganisaatiota vielä valmistellaan.

Ykkösvirat on jo sovittu, mutta niihin tarvitaan vielä kuntien luottamuselimien vahvistus. Ehdotuksen mukaan Mikkelin nykyisestä kaupunginjohtajasta Jyrki Myllyvirrasta tulisi ykkösjohtaja. Apulaiskaupunginjohtajiksi on ehdolla Mikkelin maalaiskunnan kunnanjohtaja Juhani Alanen ja Mikkelin apulaiskaupunginjohtaja Eero Kaitainen.

Hirvensalmen kunnanjohtaja Seppo Ruhanen vastaisi henkilöstöpolitiikasta, Anttolan kunnanjohtaja Aulis Oittinen kulttuuri- ja vapaa-aikatoimesta sekä Ristiinan kunnanjohtaja Helge Häkkinen uuden kunnan markkinoinnista ja tiedotustoimesta.
(STT)