Hyytelösammaleläimistä on jälleen tehty runsaasti havaintoja Vuoksen vesistössä ja Pirkanmaalla. Jopa metriseksi kasvava hyytelösammaleläin on vieraslaji, joka viihtyy runsasravinteisissa järvissä ja jokivesistöissä. Nykytietämyksen mukaan laji ei ole ihmiselle haitallinen.
Lempäälän Kirkkojärvellä katiskassa odottaa tavallisesta poikkeava saalis. Vaikuttava määrä hyytelösammaleläimiä.
— Kun ensimmäistä kertaa katiska oli täynnä niitä, niin en tiedä, oliko inhotus, mutta ehkä semmoinen, että ahaa, niitä on nyt meidänkin rannassa, kuvailee Kirkkojärven rannalla asuva Päivi Söderström.
Voi levittää loista lohikaloihin
Hyytelösammaleläin on peräisin Pohjois-Amerikasta. Suomessa se havaittiin ensimmäistä kertaa 2000-luvun alussa Saimaan kanavalla, jonne se oli tullut ehkä laivan painolastivesien mukana. Nyt laji on levittäytynyt Vuoksen vesistöön ja Pirkanmaalle. Nykytietämyksen mukaan laji ei ole ihmiselle haitallinen, mutta muuta harmia siitä voi olla.
— Ihmisille ne ovat lähinnä esteettinen haitta. Ne ovat epämiellyttävän oloisia, muttei vaarallisia. On kuitenkin mahdollista, että se voi kantaa loista, joka voi tartuttaa lohikaloihin munuaistautia. Muutama vuosi sitten tehdyssä tutkimuksessa tätä loista ei kuitenkaan löytynyt tutkituista yksilöistä eli hyvä tilanne siinä mielessä, mutta tällainen mahdollisuus on olemassa, toteaa vesitalousasiantuntija Anne Mäkynen Pirkanmaan ELY-keskuksesta.
Tehokkaasti lisääntyvä laji
Hyytelösammaleläin voi myös tukkia vesiputkia ja tarttua katiskoihin ja kalaverkkoihin. Laji voi kasvaa hyvinkin suureksi.
— Se voi olla useita kymmeniä senttejä ja jopa metrin kokoisiakin on löytynyt, tietää Mäkynen.
Rehevissä ja lämpimissä vesissä viihtyvä laji on tehokas lisääntyjä.
— Loppukesästä niihin tulee lisääntymissoluja, statoplasteja, joissa on koukkuja, joiden avulla se tarttuu veneen pohjaan, lintujen sulkiin, kaloihin, mihin vaan se koukulla kiinni pääsee, kuvailee Mäkynen.
Torjunta on haastavaa
Torjuntakeinot ovat vähissä. Yhdyskunnat pitäisi kerätä vedestä pois mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
— Esimerkiksi tämä katiska kannattaa nostaa tuonne maalle ja kuivata, irrotella eläimet katiskasta ja vaikka haudata maahan, kerätä pois. Tiedän, että se on haastavaa, koska joillain rannoilla niitä voi olla todella paljon, mutta tällä hetkellä ei oikein muuta keinoa ole, huomauttaa Mäkynen.
Viranomaiset toivovat kansalaisilta havaintoja
Viranomaiset toivovat, että kansalaiset ilmoittaisivat hyytelösammaleläinhavaintonsa vieraslajiportaaliin.
— Sinne tieto, missä havainto on tehty ja kuvan kera, että pystytään varmistamaan, että kyseessä on varmasti tämä laji. Havaintojen avulla pystytään selvittämään lajin levinneisyyttä ja sitä, kuinka ärhäkkäästi se leviää, kertoo Mäkynen.
Kirkkojärven rannalla uskotaan, että hyytelösammaleläin on tullut jäädäkseen.
— Ei se haittaa rantaelämää. Kyllä niitä heittelee uimarappujen pohjasta pois, kun menee uimaan. Jos jotain positiivista hakee, niin sehän puhdistaa tätä meidän vettä, joka on hieman sameaa, pohtii Päivi Söderström.