Mielikuvaharjoittelu osa huippu-urheilijan arkipäivää

Jalkapalloilija Mikael Forssell kertoo kirjassaan "Vielä yksi maali", kuinka "liitin jo pienempänä unelmoinnin osaksi treenaamista. Joharista (Johanneksen kenttä) tai Seppäristä (Sepänpuisto) tuli virtuaalinen superstadion. Kuvittelin kentän tyhjille laitamille 60 000 fania hurraamaan".

Toinen jalkapalloilija Aki Riihilahti vannoo mielikuvaharjoittelun voimaan. Kyseinen harjoite on kuulunut itsestään selvänä hänen harjoitusrepertoaariinsa jo vuosia.

- Jalkapallossa se ei ole yhtä systemaattista kuin joissain muissa lajeissa. Jalkapallossa monet huippu-urheilijat tekevät mielikuvaharjoitteita tiedostamattaan, Riihilahti sanoi.

- Käytän harjoittelua muun muassa, kun käyn pelit mielessäni läpi. Varsinkin loukkaantumisen aikana mielikuvaharjoittelusta on apua. Kuntosalilla kuuntelen musiikkia ja pyrin keskittymään ja sulkemaan kaiken muun ympäriltäni ja näin pääsemään niin sanottuun flow-tilaan, Riihilahti valotti.

Mäkihypyn päävalmentaja Tommi Nikusen mukaan mentaalinen puoli on lajissa koko ajan mukana, sillä onnistuminen on niin paljon itseluottamuksesta kiinni.

- Mäkihypyssä on oltava ajatus koko ajan mukana eikä pelkkään hyppelyyn ole varaa, sillä liikerata voi lähteä urautumaan väärin. Jokaiseen hyppyyn täytyy keskittyä kuin kisahyppyyn, Nikunen kertoi.

Pesäpallossa Sotkamon Jymyn pelinjohtaja Janne Vuorinen pitää henkistä valmentautumista erittäin tärkeänä. Hän korostaa kuitenkin olevansa suoran toiminnan pesäpallovalmentaja.

- Jokaisen harjoituksen tarkoituksena on vahvistaa pelaajan itseluottamusta sekä yksilö- että joukkuetasolla. Meillä korostetaan hallinnan tunnetta, sitä että langat ovat omissa käsissä ja että sattumalle jätetään mahdollisimman vähän tilaa. Kova fyysinen harjoittelu ja tieto siitä, että on tehnyt kovasti töitä, luovat positiivisen kierteen, Vuorinen sanoo.

Golfissa käytetään mielikuvia

Golf on huippu-urheilulajien kirjossa yksi eniten henkistä kanttia vaativista peleistä. Ennen jokaista lyöntiä urheilija visualisoi mielessään tulevan lyönnin, mutta lyöntihetkellä mielen pitäisi olla mahdollisimman tyhjä.

- Mielikuvan käyttäminen on välttämätöntä. Mitä enemmän tiedostettu ajattelu vaikuttaa lyönnin aikana, sitä huonompi lyönti, muun muassa Mikko Ilosen ja Minea Blomqvistin valmentajana toimiva Timo Rauhala sanoi.

Rauhala toteaa, että jokaista urheilijaa on valmennettava tapauskohtaisesti. Hänen mukaansa "kiltit" pojat ja tytöt ovat henkisen valmennuksen puolella helpoimpia valmennettavia. Vaikeimmat tapaukset ovat "kovat" jätkät, jotka nöyrtyvät Rauhalan mukaan asialle vasta sitten, kun "ovat ottaneet turpaansa".

Rauhalan mielestä henkistä ja fyysistä puolta ei tule erotella toisistaan. Olipa kyseessä punttitreeni tai lyöntitreeni, ajatuksen on oltava mukana.

- Jos ajatus on karannut, kaikki on turhaa. Huipulla pärjää se, joka tekee vähiten turhia toistoja, Rauhala väitti.

(MTV3-STT)

Lue myös:
Henkinen valmennus osa huippu-urheilua
Huippu-urheilusuoritus hyvin monimuotoinen prosessi