Hollantilainen mutta nykyään Saksaa edustava esteratsastajatähti Franke Sloothaak urakoi torstaina alkavassa Helsinki Horse Show'ssa monessa roolissa. Kilparatsastuksen lisäksi Sloothaak toimi torstaina nuorten hevosten luokassa asiantuntijatuomarina ja isännöi myöhemmin avauspäivän iltana nuorten hevosten klinikkaa.
Sloothaak, 45, on suosittu esiintyjä hevosklinikoilla ja arvostettu valmentaja. Hän puhuu hevosen tuntemisesta, tarkkailemisesta ja käsittelemisestä yhtä vuosienkin jälkeen lähes haltioituneesti. -Hevonen on älykäs. Kun teet virheen, mutta menet hevosen luo seuraavana päivänä, pyydät anteeksi ja korjaat asian, hevonen ymmärtää. Se tekee työstä mielenkiintoisen.
Sloothaakilla on hallussaan korkeushyppykilpailun maailmanennätys, sillä ylitti hevosella Leonardo 240 senttimetriä korkean muurin Belgiassa vuonna 1992.
-Minulla on ME-hyppy videolla. On mahtavaa nähdä, miten hevonen menee lähelle estettä, hyppää, eikä hipaisekaan etuosaa, Sloothaak ihastelee. -Olin niin varma, että hevonen menee sen yli. Vaikeinta suorituksessa oli alastulo jyrkässä kulmassa ja nopeasti. Tasapainon säilyttäminen siinä oli vaikeinta.
Ratsastaja huomauttaa, ettei Leonardosta suinkaan tullut ME-hyppääjää hetkessä. Valmentautuminen tapahtui vähitellen. Hän painottaa etenemistä hevosen ehdoilla. -Hevonen on se, joka hyppää. Hevosen pitää itse haluta hypätä. Ratsastajan tavoite on tuoda hevonen esteelle mahdollisemman hyvässä asemassa, Sloothaak muistuttaa. Jopa kolmen metrin ylitys mahdollista
Sloothaakilla on hallussaan myös hallimaailmanennätys (235) vuodelta 1991, mutta Helsingissä saksalaisratsastajaa ei korkeushyppykilpailussa nähdä. Vaikka ennätys on kestänyt jo yli kymmenen vuotta, on ratsastajan mielestä sen rikkominen täysin mahdollista. -Uskon, että hevonen hyppäisi jopa kolmekin metriä. Vaikeaa on saada kaikki asiat osumaan kohdalleen suoritushetkellä, Sloothaak tietää.
Mestariratsastaja ei pidä korkeushyppykilpailuja vaarallisina hevosille. -Kysymys on, mikä on vaarallista ja mikä ei. Hevosillani ei ole ollut jalkavaivoja. Joskus jyrkät äkkinäiset käännökset aikaratsastusradalla voivat olla vaarallisempia kuin pystyyn hyppääminen, hollantilainen vertaa.