Eija Rotinen työskenteli vuosina 2000−2002 palestiinalaisalueella sijaitsevassa Ramallahin kaupungissa. Rotinen kertoo Studio55.fille, miltä alueen konflikti näytti ja tuntui ulkopuolisen silmin.
Ramallahissa sijaitseva Suomen yhteystoimisto hoitaa suurlähetystön tavoin Suomen diplomaattisia suhteita palestiinalaishallintoon. Eija Rotinen toimi yhteystoimiston päällikkönä kahden vuoden ajan.
Kun Rotinen aloitti työtehtävänsä huhtikuussa 2000, rauhanprosessi oli parhaillaan käynnissä.
− Heinäkuussa järjestettiin Camp Davidin rauhankonferenssi. Siitä odotettiin läpimurtoa, mutta se meni pieleen. Syitä tähän on spekuloitu paljon. Alueella tuli taas valtava turhautuminen, Rotinen kertoo alkuajoistaan Ramallahissa.
Lentävät kivet
28. syyskuuta 2000 on päivä, joka on painunut Rotisen ohella monien mieleen. Israelin johtava oppositiopoliitikko Ariel Sharon vieraili tuolloin Jerusalemin Vanhankaupungin moskeija-alueella.
Palestiinalaiset katsoivat sen pahaksi provokaatioksi.
− Palestiinalaiset nuoret heittivät kiviä Sharonia kohti, ja sotilaat vastasivat omilla keinoillaan. Tästä alkoi kivienheitto, joka oli ennenkin ollut palestiinalaisten klassinen tapa vastustaa Israelin miehitystä, Rotinen kertoo.
Israelilaisten ja palestiinalaisten alueet sijaitsevat lomittain, ja sotilaita ja tarkastuspisteitä on joka puolella. Kivienheittoa edesauttoi se, että israelilaisten sotilaiden ja palestiinalaisten siviilien tiet kohtaavat joka paikassa.
