Melis, 25, on yksi suomalaisopiskelijoista, joiden suunnitelmat koronavirus muutti keväällä – pohtii nyt, oliko pikainen kotiinpaluu Kreikasta oikea ratkaisu

Helsingin yliopistossa musiikkitiedettä opiskeleva Melis Hakkarainen, 25, on aina nauttinut matkustamisesta, joten opiskelijavaihtoon lähteminen oli hänelle suorastaan itsestäänselvyys. Kohdemaaksi valikoitui Kreikka, sillä musiikkitieteen opiskelijoilla on vain rajattu määrä kohdemaita. Kreikka oli näistä vaihtoehdoista mielekkäin.

Tarkoituksena oli opiskella kreikan kieltä ja musiikkitiedettä paikallisessa yliopistossa, saada kansainvälistä kokemusta ja tutustua kreikkalaiseen kulttuuriin. 

Lue myös: Koronapelko ryöpsähti rajuksi rasismiksi Kiinassa – mustia ei palvella ravintoloissa: "En pysty ostamaan ruokaa mistään"

Matka alkoi 7. helmikuuta iloisin mielin. Turkissa ja Espanjassa elämänsä aikana asunutta Melistä ei jännittänyt lähteä yksin uuteen paikkaan, vaan hän näki edessään suuren seikkailun. Tarkoituksena oli palata Suomeen vasta näihin aikoihin, juhannuksen jälkeen.

Vielä helmikuun lopussa, kun tieto koronaviruksesta alkoi levitä, Melis ja muut Erasmus-vaihdossa olleet opiskelijat pitivät kauhukuvia kotiinpaluusta lähinnä huvittavina. He eivät voineet edes aavistaa, että kuukauden päästä suurin osa heistä olisi joko palannut kotimaihinsa tai olisivat Thessaloninkissa kotikaranteenissa, joka tarkoitti sitä, että ulkonaliikkumiseen tarvittiin lupalappu.

Maaliskuun 20. päivä Melis istui lentokoneessa matkalla Helsinkiin. Helsingin yliopisto ei suoranaisesti käskenyt opiskelijoitaan palaamaan kotimaahan, mutta tilanne oli muuten niin kaoottinen, että Melis koki lopulta kotiinpaluun olevan oikea ratkaisu. Ratkaisu ei silti ole missään nimessä ollut helppo.

Melisin lisäksi moni muu vaihto-oppilas ympäri maailmaa on joutunut keskeyttämään opintonsa ennenaikaisesti ja palaamaan kotimaahan mitä pikimmiten. 

– Päätös lähtemisestä oli erittäin vaikea ja mietin kotiinpaluuta kauan. Uudet ystäväni alkoivat yksitellen palaamaan kotimaihinsa ja vielä siinäkin vaiheessa mietin, että minä jään. En pelännyt tartuntaa ja ajattelin, että Kreikassa tilanne on hyvä, hän kertoo.

Jääminen tuntui suorastaan itsestäänselvyydeltä siihen asti, kunnes suomalainen ystävä alkoi puhua kotiinpaluusta.

– Silloin mietin ensimmäisen kerran, että pitääkö nyt oikeasti palata kotiin. Aloimme katsoa lentoja, ja huomasimme että päätös tulee tehdä nopeasti. Ainoat lennot, jotka eivät olleet 35 tunnin pituiset, lähtivät seuraavana päivänä. Joten varasimme kyseiset lennot ja päivän päästä olimmekin jo kotimatkalla. 

Lue myös: Opetushallitus kehottaa varautumaan koronaviruksen aiheuttamiin poikkeustilanteisiin etukäteen

Melisin mukaan Helsingin yliopistohoiti asian hyvin.

– Heistä sai todella välittävän kuvan – he eivät pakottaneet ketään tulemaan kotiin, mutta suosittelivat silti kotiinpaluuta. Lisäksi he tarjosivat keskusteluapua. Ainut mitä jäin kaipaamaan oli tieto tulevasta – pääsenkö kenties lähtemään vaihtoon joskus myöhemmin, eli olisiko mahdollista siirtää vaihto-opintojeni ajankohtaa?

Melis kertoo, että suunnitelmien muuttuminen ja kotiinpaluu oli henkisesti rankka kokemus.

– Olin todella itkuinen ja ärtynyt ja tunsin, etten saa mitään aikaiseksi. Nukuin paljon ja olo oli erittäin epätodellinen, sillä kotiinpaluu tapahtui niin äkkiä, ilman minkäänlaista siihen varautumista.

Hän myöntää välillä jopa katuvansa sitä, että lähti kotiin.

– Pieni osa vaihto-opiskelijoista jäi Kreikkaan ja kun olen seurannut heidän elämäänsä sosiaalisen median kautta, olen harmitellut omaa kotiinpaluutani. Koen, että sinne olisi voinut sittenkin jäädä ihan hyvillä mielin. Uskon kumminkin, että kaikella on tarkoituksensa.

Kirjoittaja on osallistunut Helsingin yliopiston avoimen yliopiston Journalismi ammattina -kurssille. Artikkeli on osa kurssin lopputyötä.