Matti Vanhanen pelätystä jakeluvelvoitteesta: "Tavoitteena ei ole nostaa polttoaineiden hintaa"

Vaikka sähköautojen osuus ensirekisteröinneistä on kasvussa, on murros hidastunut geopoliittisten epävakauksien vuoksi. Poliitikot pitivät hankintakannusteita tarpeellisina, mutta toteutustavoissa oli eroja.

– Hankintakannusteita tarvitaan, mutta niiden tulisi olla kustannustehokkaita ja tukea laajemmin kestävän liikennejärjestelmän tavoitteita, kertoi vihreiden Atte Harjanne.

– Hyvä esimerkki toimivista hankintakannusteista ovat olleet työsuhdeautokannusteet, jotka ovat tuoneet käytettyjä sähköautoja markkinaan, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) totesi.

Lue myös: Käytettyjen sähköautojen myynti kovassa kasvussa

Keskustan Matti Vanhanen puolestaan ehdotti sähköautojen hankintakannusteiden yhdistämistä kierrätyspalkkioon, jolloin hankintatuen saaminen edellyttäisi vanhan auton romuttamista.  

Jakeluvelvoite jakaa puolueita

Liikenteen päästöjä pyritään tällä vuosikymmenellä vähentämään ennen kaikkea uusiutuvien polttoaineiden avulla. Ne ovat kuitenkin fossiilisia polttoaineita kalliimpia, joten niiden jakeluvelvoite nostaa polttoaineiden hintoja.

Jakeluvelvoite on nousemassa ensi vuonna 28 prosenttiin, mikä uhkaa nostaa dieselin litrahintaa vuoden alussa useilla kymmenillä senteillä.

– Jakeluvelvoitteen tavoitteena ei ole nostaa polttoaineiden hintaa, vaan luoda kysyntää biopolttoaineille. Uusi hallitus joutuu tekemään myös teollisuuspoliittisen linjauksen päättäessään jakeluvelvoitteen tulevaisuudesta, Vanhanen muistutti.

Jakeluvelvoitteen aiheuttamaa hintapainetta olisi mahdollista purkaa alentamalla uusiutuvien polttoaineiden verotasoa ja esimerkiksi ottamalla käyttöön ammattidieseljärjestelmän, jossa osa polttoaineverosta palautuisi ammattiliikenteelle.

Kokoomuksen Kai Mykkänen ehdotti myös sähkön ottamista mukaan jakeluvelvoitteen piiriin.

– Se nopeuttaisi samalla myös maantieverkoston pikalatausasemaverkoston rakentumista, Mykkänen perusteli.

Lue myös: Tutkimus paljasti hurjat luvut: Ladattavien hybridien kulutus voi olla ihan muuta kuin valmistaja on ilmoittanut

Liikenteen verotusta täytyy ja myös halutaan uudistaa

Mikäli liikenteen verotukseen ei tehdä muutoksia, on polttoaine,- ajoneuvo- ja autoverotulojen laskettu putoavan vuoden 2022 noin 4,2 miljardista eurosta noin puolellatoista miljardilla vuoteen 2030 mennessä.

Valtiovarainministeriö ehdotti aiemmin maaliskuussa verokertymän paikkaamista muun muassa ajoneuvoveron ja polttoaineveron korotuksilla.

Verotulojen putoamisen taustalla on autokannan päästöjen väheneminen. Mitä vähemän autoista aiheutuu päästöjä, sitä vähemmän liikenteestä syntyy verotuloja.

Perussuomalaisten Ville Tavio korosti, että uuden veromallin on oltava teknologianeutraali, eli sitä ei pidä sitoa esimerkiksi auton käyttövoimaan.

Tuleeko kilometrivero Suomeenkin?

Osa EU-maista selvittää parhaillaan mahdollisuutta siirtyä kilometriperusteiseen verotukseen, jonka taso voisi vaihdella ajan ja paikan mukaan.

Kilometriveron vahvuutena alueellisiin ruuhkamaksuihin verrattuna on autoalan mukaan se, että verotasoa voitaisiin sopeuttaa polttoaineveroa alentamalla sekä poistamalla autovero ja ajoneuvovero. Lähtökohtana tulisi sen mukaan olla, että liikenteen verotaakka ei kasva.

– Polttoaineverotuksen korotustakaan ei voida sulkea pois, sillä se on yksi tärkeä elementti liikenteen verotuksessa, totesi vasemmistoliiton Pia Lohikoski.

Panelistit arvioivat kuitenkin yleisesti, että polttoaineveron tasokorotus ei tule ensi vaalikaudella kyseeseen, mutta indeksikorotuksille voi olla tarvetta.

Lue myös: Suomalaistutkimus: Könttäkorvaus olisi paras tapa tukea pienituloisia autoilijoita

Lähde: Autoalan Tiedotuskeskus