Mainilan laukauksista 70 vuotta

Mainilan laukauksista on tänään kulunut 70 vuotta. Neuvostoliitto irtisanoi hyökkäämättömyyssopimuksen Mainilan laukausten jälkeen, ja talvisota alkoi neljä päivää myöhemmin.

Everstiluutnantti Jari Rantapelkonen kertoo MTV3:n Huomenta Suomessa, että Mainilan laukauksista on olemassa kaksi eri tulkintaa: Suomen näkemyksen mukaan Neuvostoliitto teki Mainilan laukausten avulla sotaprovokaation. Neuvostoliitossa ja Venäjällä tätä ei ole koskaan tunnustettu.

- Väitetään, että seitsemän tykinlaukausta olisi ammuttu Suomen puolelta Mainilan kylään, joka oli aika lähellä Leningradia, nykyistä Pietaria.

- Neuvostoliiton mukaan Suomi olisi tehnyt laukauksilla sotaprovokaation, ja Neuvostoliitolla olisi ollut siten syy aloittaa sota Suomea vastaan.

Everstiluutnantti kertoo, että Mainilan laukausten tarkoituksena oli myös syyllistää Suomi ja suomalaiset sekä tehdä Suomesta uhka. Neuvostoliittolaisessa sotapropagandassa suomalaiset kuvattiin sotahulluina.

- Suomessa ruvettiin puhumaan propagandasta vuonna 1937, ja se jäi aika pienen piirin toiminnaksi. Propagandalla oli kaksi tarkoitusta: osoittaa, ettei Neuvostoliiton hyökkäys ollut oikeutettu ja pitää joukko taistelutahtoisena. Panostettiin henkiseen taistelutoimintaan - talvisodan henkeen, jolla kansa pysyi yhteisenä, Rantapelkonen sanoo.

Talvisota kiinnostaa, koska se on erittäin suuri sankaritarina, jossa pieni viaton Suomi taistelee suurta ja pahaa hyökkääjää vastaan, Rantapelkonen toteaa.

- Kun ajatellaan, että Suomessa oli siihen aikaan noin kolme neljä miljoonaa ihmistä ja Neuvostoliitossa noin 180 miljoonaa ihmistä, niin onhan se uskomaton sankaritarina miten pystytään torjumaan ylivoimainen hyökkääjä ja pitämään kansakunta itsenäisenä.

Lue myös:

    Uusimmat