Maahanmuuttajat sopeutuneet Suomeen Britanniaa paremmin: "Vihaa vähemmän"

Valtakunnallisen musliminuorten nuorisojärjestön NMF ry:n sihteeri Mona Abdullahi on samaa mieltä tutkijoiden kanssa. Hänen mielestään uskonnollisuutta enemmän maahanmuuttajanuoria ovat Suomessa haitanneet muut kulttuuriset esteet.

– Kieli on ollut monelle vaikea oppia. Ja musliminuorissa on täällä paljon sellaisia, joille uskonnolla ei ole juuri merkitystä. Arvioisin, että heitä on noin kolmasosa musliminuorista, sanoo Mona Abdullahi.

Ongelmana nuorten syrjäytyminen

Liki parikymmentä vuotta Suomessa asunut sosiologian opiskelija ei näe radikalisoitumisen merkkejä maahanmuuttajanuorten keskuudessa.

– Suomessa on ollut niin vähän aikaa maahanmuuttajia eikä täällä ole syntynyt sellaista syrjäytymistä ja turhautumista kuin Britanniassa. Suomessa nuoriso ei ole radikalisoitunut uskonnollisesti. Britannia on myös poliittisesti aktiivinen maa, Suomi taas on poliittisesti neutraali maa. Suomessa ei ole muutenkaan yhteiskunnassa sellaista vihaa, jota Britanniassa esiintyy, Mona Abdullahi arvioi.

– Uskon, että ongelma on siinä, kun nuoret syrjäytyvät ja kokevat olevansa erilaisia. He eivät osaa kanavoida turhautumista ja energian määrää, joka heillä on. Ja sitten kuvaan tulee muita tahoja, yleensä aikuisia ihmisiä, jotka käyttävät hyväkseen turhautumista ja kanavoivat sitä esimerkiksi viharikoksiin

Tutkija pelkää asenteiden koventumista

Tutkijatohtori Marja Tiilikainen Helsingin yliopistosta on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Suomessa ei ole noussut huntukiistojen tai pilapiirroskohun kaltaisia asioita, jotka olisivat kärjistäneet muslimien ja kantaväestön välejä. Tiilikaisen mielestä Suomessa on myös haluttu ja onnistuttu luomaan vuoropuhelua eri osapuolten välillä. Uskonnon merkitys uudessa kotimaassa saattaa kuitenkin muuttua.

– Usein uskonnon merkitys uudessa kotimaassa on vahvempi kuin lähtömaassa. Vähemmistönä muslimit joutuvat miettimään ruokasäännöksiä uudella tavalla, ja siitä voi tulla yhdistävä tekijä entisen kotimaan kanssa. Kuulen myös kertomuksia siitä, kuinka uskonto ja sen merkitys jotenkin vain valuu pois, sanoo erityisesti somalinaisten uskonnollisuutta tutkinut Tiilikainen.

Hän kuitenkin pelkää asenteiden koventumista.

– Taloudellisesti vaikeina aikoina asenteet maahanmuuttajia ja erityisesti toisesta uskonnosta tulevia kohtaan kovenevat. Tutkimukset ovat osoittaneet, että erityisesti Suomessa somalit kokevat syrjintää. Heistä on tullut yleisiä syntipukkeja. Taustalla voi olla se, että ensimmäisten somalipakolaisten tulemiseen parikymmentä vuotta sitten oltu mitenkään valmiita. Pelkään populistista keskustelua, jossa uhkia haetaan islamista ja muista asioista, joissa uhkia ei ole.

"Imaamit puolustavat suomalaista demokratiaa"

Uskontojen välisiä keskusteluja käyvä kirkonmies tietää, että Suomessa on liikkunut radikaalien islamilaisten liikkeiden värvääjiä.

– Paikallisten muslimien asenne on ollut torjuva, koska he eivät halua vaarantaa muslimien ja suomalaisen yhteiskunnan hyviä välejä. Suomessa olevat imaamit eli rukousjohtajat puolustavat suomalaista demokratiaa ja kulttuuria sisältäpäin, koska näkevät sen suuren arvon esimerkiksi yhteiskunnallisen rauhan, järjestyksen ja omien lastensa koulutuksen kannalta. Heidän lähtömaissaan poliisi ja armeija eivät yleensä ole niin vahvasti kansalaisten puolella kuin meillä, arvioi dosentti ja lähetysteologi Timo Vasko.

Katso Jouni Sipilän juttu (Kymmenen uutiset 7.10.2011)