Kirja: Revi tämä kirja

Kirjailija: Richard Wiseman

Suomentaja: Tuija Tuomaala

Kustantaja: Atena

Helmiä: 3

Kenelle: Ajattele positiivisesti -hössötykseen leipääntyneelle elämänparantajalle

”Lähdetäänpä sitten liikkeelle ja aloitetaan pienellä radikaalilla teolla. Seuraavalla sivulla on kuva ohjekirjasta. Repäise sivu irti nyt heti, revi se neljään osaan ja purista kukin osa pieneksi palloksi.”

Goldman arveli, ettei synagogassa pitkään olevia koko ajan muistutettaisi ruoasta. (Koetta kuvaavassa kirjoituksessaan Goldman totesi, että Jom kippurin uskonnollisten rituaalien tärkein viittaus ruokaan olisi "ohimennen mainittu taivaanvuohi.")

– Revi tämä kirja, s. 208

Näin alkaa Richard Wisemanin (jonka sukunimi muuten suomentuisi muotoon Viisasmies) teos Revi tämä kirja. Lukiessani kappaleen olen lääkärin odotushuoneessa.

En revi sivua. Olen nössö. Muuthan luulisivat minua hulluksi; no tuo nyt ainakin tarvitsee lääkärin, ja äkkiä!

Kirjan repimiseltä ei säästy myöhemmissäkään kappaleissa. Revittävät sivut on kuluttajan mielenrauhan (ja kenties sijoituksen, kirjathan maksavat rahaa) turvaamiseksi eroteltu omiksi ohjesivuikseen. Tehtäviä on paljon: kirjoita asioita repimillesi sivuille, pane ne hattuun, poimi ne sieltä. Revi seuraava sivu, äläkä lue, mitä siinä lukee. Kauanko voit vastustaa kiusausta?

Mitä tekemistä tällä on positiivisuuden kanssa?

Wisemanin teos lähtee liikkeelle yksinkertaisesta olettamuksesta: positiivisen ajattelun sijaan ihmisen tulisi toimia positiivisesti. Kaikki perustuu ikään kuin -periaatteeseen, jossa toimitaan ikään kuin oltaisiin jo onnellisia. Ihmisen tulisi esimerkiksi rentouttaa kasvonsa ja vetää niille sitten aidonoloinen hymy, niin, että suupielet leviävät ja otsa kohoaa. Toiminnan tulisi kertoa keholle, että kehon omistaja on jo onnellinen.

Toimenpide tunnetaan nimellä otsalohkolobotomia (lobotomia tulee kreikan sanoista lobos, aivolohko, ja tomos, barbaarista ja tehotonta roskaa.)

– Revi tämä kirja, s. 152

Omituista kyllä, pakkohymyily toimii. Kokeilin sitä useasti kirjaa lukiessani. Wiseman latelee lukijalle uskomattoman määrän tutkimuksia ja selvityksiä siitä, miksi positiivinen toiminta on parempaa kuin positiivinen ajattelu. Osa tutkimuksista on todella mielenkiintoisia: tiesittekö, että ihmisen palkitseminen hyvästä työstä on itse asiassa huono idea? Tiedätkö, miksi kannattaa roolileikkiä, jos aikoo lopettaa tupakoinnin?

Laajat tutkimukset paljastivat pian, että kyyhkyset oppivat paljon nopeammin saadessaan palkinnoksi pienen ruoka-annoksen. Olettaen ihmisten olevan pitkälti höyhenettömiä kyyhkysiä monet tutkijat uskoivat, että samantyyppistä palkitsemisjärjestelmää voisi käyttää ihmisten motivoimiseksi.

– Revi tämä kirja, s. 174

Wiseman kirjoittaa uskomattoman hauskasti. Teos on viihdyttävää ja informatiivista luettavaa, joskin medianlukutaitoa tarvitaan – kirjailija kun pistelee usein väliin omiaan.

Wisemanin leiriin on helppo hypätä – jos tuo mies on noin hilpeä, tämän kirjan täytyy toimia.