Lukioiden rehtorit eivät lämpene oppivelvollisuusiän korottamiselle, ministeri Andersson yllättyi: ”Arvelen, että rehtorit ymmärtävät koulutuksen tarpeen”

1:52
Lukioiden rehtorit eivät liputa yhteisellä riemulla oppivelvollisuusiän noston puolesta.

Lukioiden rehtorit eivät liputa yhteisellä riemulla oppivelvollisuusiän noston puolesta. MTV Uutisten ja Rehtorit ry:n teettämässä kyselyssä puolet rehtoreista ei kannata lakimuutosta lainkaan ja saman verran heistä toivoisi hankkeelle lykkäystä. Toisen asteen opiskelu muuttuisi pakollisuuden myötä maksuttomaksi. Koulujen rahat eivät riitä, arvelevat rehtorit.

Hallitus haluaa lakiuudistuksen eduskuntaan tänä syksynä ja voimaan jo elokuussa 2021, kun uusi lukuvuosi alkaa. Pakollisen ja maksuttoman oppivelvollisuuden nostaminen 18 vuoteen olisi suurin koulu-uudistus sitten peruskoulun tulon 1960-70-lukujen taitteessa.

Peruskoululla ei enää pärjää työelämässä

Lukioiden rehtorit ovat epäileväisiä, 50 prosenttia vastustaa ja 47 prosenttia toivoisi lykkäystä. Opetusministeri Li Andersson  (Vas.) on yllättynyt.

– Kyllä tällaiset lukemat hiukan yllättävät. Arvelen, että rehtorit tietävät, mikä yhteys on toisen asteen koulutuksen ja työllistymisen välillä. Yli puolet heistä, jotka ovat pelkän perusasteen varassa, eivät ole työelämässä. Pelkällä peruskoululla ei enää pärjää.

Rehtorit eivät haluaisi leimautua muutosvastaisiksi. Mutta usko on heikkoa siihen, että hallituksen lupaama lisämääräraha 129 miljoonaa euroa riittäisi kunnille oppivelvollisuusuudistuksen kattamiseen.

Entä jos kunnat vain säästävät

Jokainen opiskelija tarvitsee toisella asteella oman tietokoneen, siis läppärin ja koulujen olisi ne jatkossa hankittava. Huoli on siis hyvin arkipäiväinen

– Varmasti käy niin, että säästösyistä kunnissa hankitaan halvimpia koneita. Niiden toimivuus pitäisi varmistaa, muistuttaa Vantaan Vaskivuoren lukion rehtori Elina Arokannas.

– Uudistukseen ei ole budjetoitu lainkaan tukihenkilöitä. Jos laitteisiin tulee vikaa, ne on korjattava heti, ei viikon päästä.

Arokannas näkee ongelmia siinä, että koulut kustantavat kaikki oppimateriaalit. Rehtorin mukaan tämä voisi jopa eriarvoistaa oppilaita.

– Jos raha ei riitä, koulut säästävät myös kirjoissa, mutta tämä ei estä perheitä hankkimasta itse oppikirjoja tai vaikka paremman läppärin. Entä ne perheet, joilla ei ole tähän lisävarusteluun varaa. Nykyisin, kun oppilaat kustantavat oppimateriaalin itse, vähävaraiset perheet saavat tähän Kelan tukea.

Arokannas arvioi, että opetuksen taso voi laskea. Lukioissa tarjotaan useita lisäkursseja, Vaskivuoressa vaikkapa musiikkia ja teatteria. Näistä karsittaisiin ensimmäiseksi.

Onko kiire vai liian kiire?

Kaarinan lukion rehtori Kimmo Laitinen moittii aikataulua, jota ei edes vielä varmuudella tiedetä, koska eduskunta ei ole lakiuudistusta hyväksynyt.

– Nyt pitäisi nopeasti tietää, mitä tapahtuu. Kunnat laativat ensi vuoden budjettejaan ja korona on jo kuristanut taloutta.

Laitisen mukaan hanketta pitäisikin lykätä. Opetusministeri Anderssonin mukaan ei. Uudistuksella on nuorten paremman työllistymisen ja työllisyysasteen noston takia kiire.

– Ensi syksynä aloittaisi ensimmäinen ikäluokka (2005 syntyneet). Siitä menee vielä kolme vuotta ennen kuin muutos on täysipainoisesti toteuttu. Jos tätä lykätään, ollaan jo vuosikymmenen lopulla.

Keskeyttäjät ongelma – enää ei sallita

Mutta miksi uudistus lopulta toteutetaan, kun ylivoimaisesti suurin osa nuorista siirtyy jo nyt ihan vapaaehtoisesti toiselle asteelle. Vuoden 2018 tilaston mukaan 58 000 nuorta päätti peruskoulunsa ja hiukan yli 1400 ei jatkanut opintojaan.

– Tämä on hyvä asia, että näin moni jatkaa. Mutta uudistusta tarvitaankin nimenomaan siksi, että liki 10 000 keskyttää toisen asteen opintonsa ja tämä painottuu heti ensimmäiseen opintovuoteen. Oppivelvollisuusiän noston myötä kukaan ei voi  enää tuosta vaan omin päin keskeyttää, painottaa ministeri.

Tämäkin sitten lisää kuntien vastuita. Jos koulu ei maistu, kunnan on järjestettävä nuorelle erityisohjausta uusiin opintoihin tai paluuseen vanhaan kouluun.

Peruskoululaisten innostamiseen satsattava

– Pakko on huono motivaattori  aina, myös opiskeluihin, huomauttaa Kaarinan rehtori Kimmo Laitinen. Ja lukioiden keskeyttämisaste on jo nyt hyvin alhainen.

Vantaan Vaskivuoren rehtori Elina Arokannas katsoo, että nyt pitäisi satsata peruskoulun kasi- ja ysiluokkalaisiin. Siellä tarvittaisiin lisää toiselle asteelle valmentavaa opetusta ja ohjausta.

– Motivoituneet opiskelijat siirtyvät mielellään toiselle asteelle – vapaaehtoisesti.

Lue myös

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja