Liverpoolin pelin mullistanut erityistekijä antoi suomalaisvalmentajille oppitunnin – tämä väheksytty konsti voi tuoda Huuhkajille arvokkaan kilpailuedun: “Data todistaa sen”

Jani Honkavaara: Suomi voi saada rajaheitoista kilpailuedun 2:52
Jani Honkavaaran mukaan Suomi voi saada kilpailuedun ottamalla rajaheitot paremmin haltuun.

Rajaheittoja on pidetty yhtenä jalkapallon mitättömimmistä erikoistilanteista. Tanskalainen Thomas Grönnemark on kuitenkin tehnyt itselleen uran näiden myyttien kumoamisella.

Grönnemark on maailman ensimmäinen tunnettu rajaheittoihin erikoistunut jalkapallovalmentaja. 46-vuotiaan mullistettua tanskalaisen Midtjyllandin hyökkäyspelaamisen nikseillään, alkoi hänelle sadella työtarjouksia ulkomailta, kuten Valioliiga-jätti Liverpoolista sekä Hollannin suurseura Ajaxista.

Kansainvälisen läpimurtonsa Grönnemark teki heinäkuussa 2018, kun Liverpoolin käskijä Jürgen Klopp soitti ja pyysi apua.

– Sen jälkeen olen nauttinut uskomattomasta matkasta, jonka aikana olen kiertänyt ympäri maailmaa, kertoo Grönnemark MTV Urheilulle.

Maanantaina Grönnemark vieraili Helsingissä opettamassa rajaheittojen saloja Suomen jalkapalloliiton valmentajille luentojen ja perusteellisten harjoitusten kautta.

Suuri tekijä Liverpoolin menestyksen taustalla

Tilastot todistavat, miten vahvan kädenjäljen Grönnemark on valmentamiensa joukkueiden rajaheittotekemiseen jättänyt.

Grönnemarkin saapuessa Anfieldille oli Liverpoolin hallussapitoprosentti rajaheittotilanteista Valioliigan kolmanneksi huonoin. Vain muutamaa vuotta myöhemmin, se oli koko Euroopan mittapuulla toiseksi paras. Ainoa joukkue paremmalla hallintaprosentilla oli tällöin Midtjylland – Grönnemarkin aiempi joukkue.

Rajaheittojen hallitseminen on näkynyt myös varsinaisissa saavutuksissa. Liverpool on voittanut Grönnemarkin palkkaamisen jälkeen Mestarien liigan, Valioliigan, FA Cupin sekä Englannin liigacupin. Tämän lisäksi plakkarissa on yksi Mestarien liigan ja kaksi Valioliigan kakkossijaa.

– Totta kai annan itselleni kunniaa [näistä saavutuksista]. Vaikka rajaheittojen sanotaan olevan pienten marginaalin erikoistilanteita, ovat ne todellisuudessa giganttisia. Saavuttuani Liverpooliin analysoin heidän neljän edellisen kautensa kaikki ottelut, eli yli 200 peliä. Katsoin läpi niin hyökkäys- kuin puolustuspään rajaheitot, jotta tiesin miten voisin heitä auttaa.

Minkälaisiin asioihin rajaheitossa on tarkalleen ottaen keskityttävä, jotta palloa ei menetetä ja tilanteista saadaan maalipaikkoja?

– Se riippuu tietysti joukkueen pelitavasta. Jotkut valmentajat käyttävät paljon pitkiä sivurajaheittoja, jolloin kyse on enemmän heittotekniikasta ja parametreistä, vastaa Grönnemark.

– Mutta suurimmassa osassa valmentamistani seuroista, kuten Liverpoolissa ja Ajaxissa, on keskittyminen heittoalueen parantamisessa. Tila luodaan joukkueena, ei yksilönä.

– Mitä paremman tilan luo, sitä paremmat mahdollisuudet joukkueella on pitää pallo hallussa, luoda maalipaikkoja ja onnistua niissä. Myös puolustettavista rajaheitoista voi kääntää maalintekopaikkoja jos tekee asiat oikein.

Mikä on suurin virhe, minkä sivurajaheittoja antaessa voi tehdä?

– Lukuun ottamatta tietysti vääriä heittoja ja pallon luovuttamista suoraan vastustajalle, on yksi suurimmista virheistä vastaanottajan tuleminen liian lähelle heittäjää. Se luo liian suuren paineen vastapuolelta, vaikka pallon palauttaisi heittäjälle.

– Toinen suuri virhe, jota nähdään liian usein maailman huipullakin, on vain viskaista pallo sivurajaa pitkin suuren pelaajarykelmän keskelle. Silloin kyse on kaksinkamppailuista ja riskit pallon menettämiselle kasvavat. Näitä virheitä maailman parhaatkin seurat tekevät.

Suomen kannattaa luottaa dataan

Huuhkajien entinen kapteeni Tim Sparv, joka pelasi Midtjyllandissa samaan aikaan kun Grönnemark kyseistä seuraa valmensi, muistaa kuinka hän opetti joukkueen sivurajaheittäjiä ja konsultoi valmennusta.

– Meidän pelaajien heitot tulivat pidemmiksi hänen avullaan, joten vaikutuksen huomasi konkreettisesti. Tekniikka oli kuitenkin vain yksi osa, sillä taktinen puoli oli vähintään yhtä tärkeä.

Grönnemark opetti, mitä pelaajien kannattaa tehdä rajaheittotilanteissa niin joukkueena kuin yksilöinä.

– On hyvä juttu, että Palloliittokin on nähnyt hänestä saatavan hyödyn. Varmasti vierailu täällä saa ihmiset miettimään tätä asiaa, ja valmennusryhmissä kiinnitetään enemmän huomiota rajaheittojen harjoitteluun.

Tästä samaa mieltä on Palloliiton huippu- ja nuorisovaiheen valmennusosaamisen asiantuntija Jani Honkavaara, joka Grönnemarkin Helsinkiin houkutteli.

SJK:n ja KuPSin entinen valmentaja korosti Töölössä pidettyjen rajaheittoharjoitusten päätteeksi väheksytyn erikoistilanteen tärkeyttä entistä suoraviivaisemmin.

– Rajaheittoja on jokaisessa ottelussa 40–60 kappaletta. Niitä heitetään jopa kymmenen minuuttia pelissä. Siinä on monta tilaisuutta vaikuttaa pelin virtaukseen. Se mitä maalikoosteissakaan ei yleensä näe, on se miten ne tilanteet lähtevät melko usein rajaheitoista, huomauttaa Honkavaara.

– En tiedä miksi rajaheittoja on aiemmin ylenkatsottu, tai esimerkiksi ajateltu, että paras vaihtoehto on vain heittää pallo mahdollisimman kauas omasta maalista sen sijaan että ottaisi niistä hyödyn irti. Tilastotieteen ja datan tuleminen jalkapalloon on tietysti vaikuttanut siihen, että tämä on nyt isosti pinnalla.

Honkavaaran mielestä Suomi, jolla on vielä matkaa suurten jalkapallomaiden tasolle, voisi saada rajaheittojen kautta kilpailuedun niin kansainvälisissä kuin kansallisillakin pelikentillä.

– Suomen pitäisi mielestäni keskittyä rajaheittojen hallitsemiseen. Olemme pieni jalkapallomaa. Tämä olisi sellainen osa-alue, jonka kautta voisimme saada itsellemme hieman kilpailuetua. 

Eikä kilpailuedun tavoittelun pitäisi Honkavaaran mielestä jäädä rajaheittoihin.

– Olisi hienoa, jos Suomessa voisimme luoda myös oman valmennuskunnan erikoistilanteille. Markkinoita on ja aihe on mielenkiintoinen, Honkavaara sanoo. 

– Kilpailuetua tällä voi ehdottomasti hakea. Data todistaa sen ja siihen kannattaisi luottaa.

Lue myös:

    Uusimmat