Viimeksi Suomen urheiluhistoriassa dopingista on kärynnyt Kaisa Varis. Vuoden 2008 tammikuussa kansainvälinen ampumahiihtoliitto IBU vahvisti Kaisa Variksen kärynneen Epo-hormonista. Varis ei ole myöntänyt dopingin käyttöä. Suomalainen urheiluhistoria tuntee monia muitakin tapauksia, joihin liittyy mitä erilaisempia selityksiä.
Seuraavassa on esitelty tunnetuimpia suomalaisia dopingkäryjä aikajärjestyksessä.
Tunnetuimpia suomalaisia dopingkäryjä:
Eero Mäntyranta 1972:
Maastohiihtäjälegenda Eero Mäntyranta kärysi amfetamiinista Rukan olympiakatsauksessa 1972. Mäntyranta oli ensimmäinen kärynnyt urheilija Suomessa testaustoiminnan aloittamisen jälkeen. Mäntyranta sai liitolta varoituksen, mutta sai kuitenkin osallistua Sapporon olympialaisiin.
Stig Wetzell 1974:
Jääkiekkomaalivahti Stig Wetzell antoi positiivisen dopingnäytteen MM-kotikisoissa 1974. Wetzellin näyte sisälsi jälkiä efedriinistä. Wetzellin käryn myötä Suomi tuomittiin hävinneeksi Tshekkoslovakialle 0-5 ja Leijonat menetti historian ensimmäisen aikuisten arvokisamitalinsa.
Wetzellin kärystä on riittänyt mitä erilaisempia spekulaatioita vielä nykypäivänäkin, sillä testausolosuhteet olivat 1970-luvun puolivälissä varsin erilaiset kuin nykyään. Wetzellin käryä on selitetty muun muassa banaanin syönnillä ja purukumilla.
Martti Vainio 1984:
Kestävyysjuoksun moninkertainen arvokisamitalisti Martti Vainio kärähti Los Angelesin olympialaisissa 1984 anabolisista steroideista (methenoloni).
Los Angelesin käryyn liittyy yksi Suomen urheiluhistorian värikkäimmistä selityksistä. Vainio väitti aluksi, että hänen naapurinsa, talonmies Alpo Nyrönen oli pistänyt häneen vahingossa dopingainetta sisältävän ruiskun B-vitamiiniruiskun sijaan.
