Lipponen tyytymätön ratkaisuun euron edustuksesta

Lipponen tyytymätön ratkaisuun euron edustuksesta ///VRT STT-REUTERS Lipponen kehotti suuria jäsenmaita hillitsemään kansallisia pyrkimyksiään, varmistaakseen että euroalue puhuu yhdellä äänellä. EU:n valtiovarainministerit saivat tiistaina aikaiseksi kompromissin, jonka mukaan euroneuvoston puheenjohtajamaa edustaa euroaluetta johtavien teollisuusvaltioiden, G7-ryhmän kokouksissa.

Tukenaan ryhmän ulkopuolisella puheenjohtajalla on yksi euroalueen pysyvistä G7-jäsenistä, eli Ranska, Saksa tai Italia. Tätä ainakin siirtymäkauden voimassa olevaa mallia perustellaan jatkuvuuden tarpeella, koska pienillä euromailla ei ole kokemusta ryhmän työstä.

Lipponen sanoi Suomen ja muutaman muun pienen jäsenmaan halunneen EU:n komissiolle näkyvämpää roolia. Komissio jätettiin kuitenkin tiistain ratkaisussa sivurooliin - se saa osallistua euroalueen valtuuskuntaan, mutta edustuksen tasosta ei päätetty. Komissio itse on ilmoittanut ratkaisevansa itsenäisesti, edustaako sitä valtuuskunnassa komissaari vai virkamies.

-Meidän mielestämme on järkevää tukea instituutioita, koska ne takaavat puolueettomuuden ja varmistavat, että sääntöjä noudatetaan. Pääministeri arveli, että suuret jäsenmaat keskittyvät pikemminkin omien kansallisten etujensa valvomiseen, kun komissio pyrkii luomaan EU:lle yhteistä politiikkaa.

-Toivon suurien jäsenmaiden osoittavan eurooppalaista mieltä, ja asettavan Euroopan edut kansallisten etujen edelle. Ennemmin tai myöhemmin G7-maiden on päätettävä haluavatko ne valita Euroopan vai ylläpitää institutionaalista sekasortoa.

Myös valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) totesi tiistaina Brysselissä, ettei syntynyt ratkaisu ole hänen mielestään täysin tyydyttävä. Niinistön mielestä suurten maiden tukirooli hämärtää euroalueen identiteettiä itsenäisenä talousalueena.

Suomesta tulee ensimmäinen G7-ryhmän ulkopuolinen euroneuvoston puheenjohtaja EU:n puheenjohtajakaudellaan ensi vuonna. Ratkaisu on vielä hyväksyttävä Euroopan ulkopuolisissa G7-maissa, eli Yhdysvalloissa, Japanissa ja Kanadassa.

Korot alas yhteistyöllä

Lipponen ei asettunut vaatimaan Euroopan keskuspankilta pikaista koronlaskua. Tiukan budjettikurin ylläpito euroalueella ja sitoutuminen vakaus- ja kasvusopimuksen noudattamiseen ovat avain euroalueen korkojen laskuun, Lipponen sanoi.

Lipponen sanoi, että vaikka inflaatio ei nyt näytä olevan Euroopan talouksien suurin uhka, keskuspankkiirien täytyy olla varmoja, että hallitukset ovat todella sitoutuneet terveeseen finanssipolitiikkaan, ennen kuin he voivat laskea korkoja. -Hallitusten täytyy luoda edellytykset korkojen laskulle ja kaikkien osapuolten tulee toimia yhteistyössä, Lipponen sanoi.

Eräiden EU-maiden hallitukset ovat kiirehtineet Euroopan keskuspankkia löysentämään rahapolitiikkaansa talouskasvun tukemiseksi heti vuodenvaihteessa, kun yhteinen eurovaluutta otetaan käyttöön.

(STT)