Liljendalissa, itäisellä Uudellamaalla 25 vuotta asunut Mats Lönnfors sanoo, että paikka ei pahemmin voi nähtävyyksillä ylpeillä, mutta asuinpaikkana se on hänelle ainoa oikea.
– Ei meillä oikein ole muuta kuin vanha iso puinen kirkko.
Sitten hän muistaa lisää.
– Niin onhan meillä myös hyvä pankki ja Sale.
– Tällaisia paikkoja ei tule ihmiselle kuin yksi elämässä. Kosken rannalla, joen ääressä, hienon perheen seurassa, hän kuvailee lopulta sen, miksi tätä paikkaa rakastaa.
Lönnfors muutti alun perin Liljendaliin Porvoon maalaiskunnasta, kun maalaiskunta yhdistettiin Porvooseen. Silloin hän lähti yhdistämistä karkuun.
25 vuotta myöhemmin Liljendal yhdistettiin osaksi Loviisaa, mutta enää Lönnfors ei lähtenyt karkuun. Hän oli juurtunut kohisevan kosken rannalle. Vaakakupissa painoivat myös vaimon sanat.
– Hän sanoi että toista kertaa ei muuteta.
Lönnfors on nyt tyytyväinen mies; Liljendalissa kosken rannalla, josta hänet näinä päivinä löytää ravustamasta.
– Ravustin ensimmäisen kerran tänne muutettuani, enkä saanut silloin yhtään rapua. Ajattelin ettei tämä näin voi mennä, ja opettelin homman.
Vaikka Mats Lönnfors sittemmin oppi ravustamisen, myöntää hän kuitenkin hankkivansa ravut rapujuhliin muualta.
– Ikävä kyllä olen monta kertaa joutunut ostamaan ravut pakastealtaasta, koska rapuja on omasta joesta tullut parina viime vuonna kovin vähän.
Rapujen kanssa Mats Lönnfors nauttii paahtoleipää ja snapsin Vaikka muut eväät löytyvät Liljendalista, täytyy snapsia varten lähteä lähikaupunkeihin: Porvooseen tai Loviisaan, joissa on Alko.
Muuten hänellä ei ole tarvetta Liljendalista pois lähteä.