Ihmisen synnynnäiset rakenteelliset ominaisuudet voivat nostaa uniapneariskiä.
Pieni tai alaviistoon kääntynyt alaleuka sekä lyhyt tai paksu kaula nostavat uniapneariskiä.
Muita rakenteellisia uniapnean riskitekijöitä ovat eteenpäin työntynyt yläleuka ja suuret nielurisat, kertoo keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Jere Reijula Mehiläisestä.
– Tällaiset rakenteelliset ominaisuudet vaikuttavat ylähengitysteiden tilavuuteen makuuasennossa. Ylähengitysteiden rakenteet ovat tällöin valmiiksi ahtaat ja lihasten rentoutuessa selällään tai kyljellään maatessa ne menevät herkemmin umpeen, mikä aiheuttaa hengityshäiriöitä.
Ylipaino on yksi merkittävä uniapnean aiheuttaja, mutta, jos leuan, kaulan ja nielun rakenteet sattuvat olemaan väljät, voi se suojata ylipainoista uniapnealta.
Samoin ahtaat rakenteet perinyt ihminen voi sairastua uniapneaan normaalipainoisenakin.
Lue myös: "Sammuta aivot" tällä helpolla kikalla – voi helpottaa ahdistusta ja auttaa nukahtamaan
– Geneettisillä ja rakenteellisilla tekijöillä on siis iso merkitys. Noin neljäsosa uniapneoista diagnosoidaan normaalipainoisilla. Jos molemmilla vanhemmilla on uniapnea, on suuri todennäköisyys, että siihen sairastuu, kertoo Reijula.
On myös olemassa luustoon vaikuttavia sairauksia, jotka voivat altistaa uniapnealle.
– Esimerkiksi akromegalia tekee leukalinjasta maskuliinisen ja näistä potilaista joka toisella on uniapnea.
Lue myös: Kaikilla kuorsaajilla ei ole uniapneaa – tästä tunnistat huolestuttavan kuorsauksen
Kuorsaaminen ei yksin kerro uniapneasta
Moni liittää kuorsaamisen uniapneaan, mutta ihminen voi kuorsata, vaikka ei sairastaisi uniapneaa.
– Kuorsaaminen kertoo, että jonkinlaista ahtautta nielussa on ja se voi lisätä riskiä uniapneaan, mutta se ei vielä tarkoita, että välttämättä olisi uniapnea, Reijula kertoo.
Jos kumppani tai muu samassa tilassa nukkunut huomauttaa kuorsaamisesta ja etenkin hengityskatkoista, kannattaa uniapneatutkimuksiin lähteä.
Lue myös: Selkäkivun ja niskajumin taustalta voi paljastua yllättävä syy
Tunne siitä, ettei ole nukkunut koko yönä, on tyypillinen
Uniapneaa sairastaville on tuttu tilanne, jossa kumppani huomauttaa kuorsaamisesta, vaikka itse kokee olleensa vielä hereillä.
– Moni uniapneadiagnoosin saanut kertoo, ettei ole uniapneatutkimuksen aikana nukkunut juuri yhtään, mutta unirekisteröinnistä näkyy, että potilas on kyllä nukkunut. Joskus potilas on voinut olla lähes puolet yöstä hengittämättä, Reijula kertoo.
– Potilas luulee, ettei olisi nukkunut, koska hengityskatkokset herättävät pois syvästä unesta ja yö menee sukkuloidessa syvän unen ja hereille havahtumisten välillä. Aivot muodostavat unen tauoista jatkumon, jonka vuoksi ihminen luulee olleensa hereillä koko yön.
Lue myös: Iltavirkuista löytyi tutkimuksessa aamuvirkut ylittävä piirre
Katso myös: Asiantuntija kertoo, miten elämä muuttuu uniapnean hoitamisen myötä
6:28