Latviassa korona on pysynyt kurissa, vaikka muun Euroopan tautitapaukset kasvavat – kysyimme, mitä koronaihmeen takaa löytyy

2 miljoonaa asukasta. 1 500 koronavirustartuntaa. 36 kuollutta. Euroopan tautiviraston lukujen valossa Latvian taistelu koronavirusta vastaan on ollut oikea menestystarina. MTV Uutiset kysyi, mitä lukujen taakse kätkeytyy.

Latvian tautikeskuksen epidemiologi Jurijs Perevoščikovs istahtaa etähaastatteluun tyytyväisen näköisenä. Tyytyväisyyteen hänellä on syytä, vaikka Latviassa on haastattelua edeltävänä päivänä todettu eniten koronavirustartuntoja sitten huhtikuun alun.

Tartuntoja oli nimittäin vain 34, ja Perevoščikovsin mukaan niistä vain kaksi oli sellaisia, joiden lähdettä ei pystytty jäljittämään.

– Niin kauan kun tiedämme, mistä tartunnat ovat tulleet, kaikki on hallinnassamme, Perevoščikovs sanoo.

Hallinta tuntuu oikealta sanalta kuvaamaan Latvian taistelussa koronapandemiaa vastaan. Worldometer-sivuston mukaan Latviassa uusia tartuntoja oli alkuvuodesta enimmillään 48 päivässä. Saman sivuston mukaan Suomessa todettiin enimmillään 267 tartuntaa vuorokaudessa.

Euroopan tautikeskuksen mukaan Latviassa on todettu viimeisen kahden viikon aikana vain 6,7 tautitapausta 100 000 asukasta kohti. Se on vähiten kaikista EU- ja ETA-maista.

23.9. Lähde: ECDC

Suomi

Latvia

Todettuja tartuntoja yhteensä

9 288

1 560

Kuolemat

343

36

Tartunnat / 100 000 asukasta
viimeisen 14 päivän aikana

14,4

6,7

Ennakointi on A ja O 

Perevoščikovs sanoo, että Latvian hyvä tilanne johtuu ennakoivasta toiminnasta.

– Emme odottaneet isoja kuolleisuus- tai tartuntamääriä. Näimme, mitä muissa maissa, kuten Espanjassa ja Italiassa tapahtui.

Perevoščikovs kertoo, että Latvian hallitus julisti maahan hätätilan 10 päivää ensimmäisen todetun koronavirustartunnan jälkeen. Koulut suljettiin kokonaan, ja päiväkotejakin pistettiin kiinni osittain.

Latvia otti käyttöön kokoontumisrajoitukset ja karanteenit. Perevoščikovsin mukaan latvialaiset ottivat uhan vakavasti.

– Ihmiset eivät käyneet julkisissa paikoissa tai esimerkiksi kaupoissa.

Aikaisista toimista puhuessa Perevoščikovs korostaa, että toimenpiteet olivat koko ajan melko lieviä. Ravintolat ovat pysyneet auki ja julkinen liikenne on kulkenut koko koronavuoden ajan.

– Teimme oikeastaan vain perustoimenpiteitä.

Koululuokkia karanteenissa

Latvian strategiaan kuului koronavirusrajoitusten purkaminen asteittain. Perevoščikovs sanoo, että rajoituksia lievennettiin vähitellen, ja jokaisen toimenpiteen vaikutuksia seurattiin 2-4 viikon ajan.

– Meidän piti olla niin valmiita, että saamme lapset kouluun syksyllä. Koulut alkoivat syyskuussa, ja tilanne on oikein hyvä.

Perevoščikovs sanoo, että Latviassa pyritään välttämään koulujen sulkemiset hinnalla millä hyvänsä. Jos koronatartuntoja todetaan, laitetaan mieluummin yksi koululuokka kuin koko koulu karanteeniin.

– Joitain koululuokkien eristämisiä on tehty, mutta tapauksia on vain muutama.

Matkustaminen suuri riski

Perevoščikovs kertoo, ettei Latviassa ole tällä hetkellä voimassa suuria koronavirusrajoituksia. Julkisilla paikoilla suositellaan kahden metrin turvaväliä.

– Teattereissa ja elokuvateattereissa raja voi olla metrin, koska ihmiset vain katsovat lavalle, eivätkä puhu keskenään. Tartunnan leviämisen vaara ei ole iso.

Keskeisin koronarajoitus liittyy matkustamiseen. Omaehtoisen karanteenin raja Latviassa ylittyy, jos lähtömaassa on todettu yli 16 koronavirustartuntaa matkaa edeltäneiden kahden viikon aikana.

– Raja on matala, ja se on meille hyvä, Perevoščikovs sanoo.

Suomessa raja oli vielä jokin aika sitten 8, mutta sitä nostettiin 25:een.

Maskisuosituksesta luovuttiin 

Latviassa, aivan kuten Suomessakin, väännettiin pitkään kättä maskeista. Latviassa maskisuositusta ei tullut pandemian alkuvaiheessa, koska niistä oli pula. Myöhemmin maskisuositus annettiin julkisiin liikennevälineisiin.

Suositus oli voimassa vain kuukauden.

– Kun tauti ei sitten levinnytkään, luovuimme suosituksesta. Tartunnan riski Latviassa oli niin pieni, Perevoščikovs sanoo.

Rokotteisiin lisää rahaa

Syksyyn ja talveen liittyy Jurijs Perevoščikovsin mukaan monia kysymysmerkkejä. Talvella väestössä liikkuu muitakin hengitystieinfektioita kuin koronavirus. Lisäksi kylmillä säillä ihmiset viettävät aikaa sisällä enemmän kuin kesäisin.

– Riippuu paljon siitä, noudattavatko ihmiset suosituksia ja rajoituksia, Perevoščikovs sanoo.

Perevoščikovsin mukaan Latvian hallitus aikoo satsata influenssarokotteisiin tulevan talven aikana. Rokotemääräraha kolminkertaistettiin, ja rokotuksia aiotaan lisätä riskiryhmien sekä terveydenhuollon henkilöstön osalta.

Voiko muu maailma oppia jotain Latvialta koronapandemian hoidossa? Perevoščikovs sanoo, että Latvia ei ole keksinyt mitään erikoista, vaan ottanut lähinnä oppia muista maista.

– On tärkeää reagoida etukenossa, eikä vasta sitten, kun tilanne on menossa pahaksi. Ei tarvitse odottaa uusien tautitapausten syntymistä. Täytyy noudattaa epidemiologien linjauksia ja uusinta tutkimustietoa.

Lue myös:

    Uusimmat