Alexander Stubb on paraikaa kaksipäiväisellä valtiovierailulla Latviassa. Presidentin puheita Nato-liittolaismaassa hallitsee nykyhetken realismi, kirjoittaa MTV:n ulkomaantoimittaja Anna Saraste Riiasta.
Toisena maailmanaikana tämäkin seremonia voisi tuntua toissijaiselta.
Syyskuussa 2025 seppeleen laskeminen Latvian pääkaupungissa Riiassa sijaitsevalle Vapauden muistomerkille näyttää kuitenkin, että sodan ja konfliktin uhka idästä on muuttunut todeksi jo aiemminkin.
Samaan aikaan kun armeijan soittokunta täällä soittaa Suomen ja Latvian kansallislaulut, tuhannen kilometrin päässä sijaitsevissa ukrainalaiskaupungeissa käydään erittäin todellista, karua sotaa Venäjää vastaan.
Tasavallan presidentti Alexander Stubb aloitti tänään tiistaina kaksipäiväisen valtiovierailunsa Latviaan. Viralliseen ohjelmaan kuuluvaa vierailua Vapauden muistomerkille oli tullut seuraamaan runsaasti uteliaita kaupunkilaisia.
Ylipäätään Suomen presidenttiparin vierailu on herättänyt Latviassa aivan erityistä kiinnostusta. Tiistaiaamun virallisia tervetuliaismenoja seurasi neljän suomalaismedian rinnalla yli 20 latvialaismediaa.
Lue myös: Stubb: Suomi tuomitsee Israelin maahyökkäyksen Gazaan
Stubb on suosittu Baltian maissa, jossa hänen koetaan edustavan maailmalla menestyksekkäästi pienempien Nato-maiden intressejä.
Stubbin vierailun aiheet ovat samoja, joita hän on pitänyt esillä muissakin viimeaikaisissa valtionpäämiestapaamisissaan. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, jota Stubb kutsui Latvian parlamentissa Saiemassa tänään pitämässään puheessa ”brutaaliksi”, Itämeren alueen turvallisuus sekä multilateralismi eli monenvälisyys vilahtelivat presidentin päivän aikana pitämissä puheissa.
Latvian presidentin Edgars Rinkēvičsin kanssa pitämässään tiedostustilaisuudessa Stubb summasi tämänhetkisen tunnelman keskisessä ja itäisessä Euroopassa näin: ”Sodan ja rauhan välinen raja on hämärtynyt”, hän sanoi.
Presidenteiltä kysyttiin Puolaan ja Romaniaan viime viikolla kohdistuneista ilmatilaloukkauksista. Viime viikolla Puolan puolustusvoimat kertoi 19 venäläisdroonin loukanneen sen ilmatilaa, jonka seurauksena Puola yhteistyössä kahden muun Nato-maan kanssa ampui näistä osan alas.
Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun Nato-maa on tiedettävästi tuhonnut venäläisen kohteen – jonka takia se oli jälleen uusi virstanpylväs Venäjän hybridisodankäynnissä.
– Minun on vaikea uskoa, että viimeviikkoinen oli vahinko, Rinkēvičs kommentoi tänään medialle.
– Puhuimme (Alexander) Stubbin kanssa, että vaihtoehtoja ilmatilaloukkauksille on kolme: tarkoituksellisuus, epäpätevyys tai molemmat. Kaikki ovat pelottavia vaihtoehtoja.
Presidentti Stubbin mukaan ilmatilaloukkauksista on pääteltävä, että hybridisodankäynti lisääntyy. Nykyhetken realismia on ”odottaa odottamatonta”.
– Venäjä jatkaa lännen testaamista tavalla tai toisella, Stubb summasi.
Suomen toisen maailmansodan aikaiset kokemukset ovat olleet viime viikkoina esillä myös Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin ja Stubbin välisissä keskusteluissa. Suomen ja Baltian maiden kokemuksilla toisen maailmansodan ajalta ja sitä seuranneesta kylmästä sodasta on merkitystä, kun mietitään, mihin suuntaan Venäjän aggressio voi kehittyä.
Riiassa Vapauden muistomerkin yläosassa kuvattu vapauden jumalatar Milda pitelee yllään kolmea tähteä, jotka kuvaavat Latvian eri alueita. Latvia sai itsenäisyytensä takaisin vuonna 1991, melkein puoli vuosisataa kestäneen neuvostoajan jälkeen.
Presidentti Stubb korosti tänään Latvian parlamentissa pitämässään puheessa, että Ukrainalla tulisi aina olla oikeus taistella itsenäisyydestään, suvereniteetistaan ja alueellisesta koskemattomuudestaan.
Ukrainassa eletään sota-aikaa. Muualla Euroopassa nykyhetken realismi liikkuu jossakin sodan ja rauhan välissä.
