Vaikka koronavirusrokotteen kehitystyö on vielä kesken, nyt käydään kiivasta keskustelua siitä, kuka rokotteen saa ja millä hinnalla.
Yli 60 vaurasta maata Suomi mukaan lukien on liittynyt Maailman terveysjärjestö WHO:n tukemaan ohjelmaan, jonka tarkoitus on taata, että myös köyhillä mailla on mahdollisuus koronavirusrokotuksiin.
Presidentti Tarja Halonen on silti huolissaan suurvaltojen toiminnasta rokotteen hankinnan hetkellä.
– Meillä on sisarellinen tai veljellinen kilpailu siitä, että kuka tämän rokotteen ensimmäisenä kehittää ja siinä tehdään kansainvälistä yhteistyötä.
– Mutta mitä sitten tapahtuu, jos tai kun rokote keksitään? Keiden kaikkien saatavissa se on? Eräät suuret maat ovat jo ostaneet etukäteen varauksia tiettyihin rokotteisiin. Eli saavatko niitä ihmiset missä päin maailmaa tahansa ja jos, niin mihin hintaan?
Presidentti Tarja Halonen muistuttaa, että kukaan ei ole turvassa, ennen kuin maailmanlaajuinen pandemia on saatu kuriin.
– Tämä pandemia on ollut siinä mielessä hyvä opetus, että isot, asevaraiseen turvallisuuteen rakentuvat maat eivät ole mitenkään erityisen hyvin menestyneet pandemian vastustamisessa. Ja ihmisen turvallisuushan on tietysti paljon laajempi käsite kuin sota.
Kansainvälinen yhteisö on peräänkuuluttanut globaalia yhteistyötä pandemian torjumiseksi. Onko siinä onnistuttu?
– Kansainvälinen yhteistyö voisi olla parempaa. Mutta se ei ainakaan ole parantanut asiaa, että esimerkiksi YK:n erityisjärjestö, maailman terveysjärjestö WHO on ollut heti syytettyjen listalla, kun sitä on tarvittu paikkaamaan jonkun maan johdon viivyttelyä tai osaamattomuutta.
Trumpin tulilinjalla
WHO on joutunut syyttelyn kohteeksi muun muassa Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimesta. Trump lähetti toukokuussa avoimen kirjeen WHO:n johtajalle Tedros Adhanom Ghebreyesusille.
Trumpin mukaan WHO on tehnyt vakavia virheitä ja reagoinut hitaasti pandemian syntyyn ja sen leviämiseen. Trump moitti keväällä erityisesti WHO:n hidasta reagointia pandemian leviämisen estämiseksi annettujen ohjeiden toimittamisessa.
Trumpin esittämä kritiikki joutui kyseenalaiseen valoon viimeistään siinä kohtaa, kun Washington Postin varapäätoimittaja Bob Woodwardin Donald Trumpia käsittelevästä paljastuskirjasta alkoi tihkua otteita julkisuuteen.
Washington Postin mukaan Trump oli tietoinen koronaviruksen vaarallisuudesta, mutta vähätteli sitä julkisissa esiintymisissään.
Presidentti Halonen mielestä Yhdysvaltain marraskuisten presidentinvaalien lopputuloksella onkin merkitystä siihen, miten mutkatonta kansainvälinen yhteistyö tulevaisuudessa on.
– Ei kai se ole mikään salaisuus, että jos Trump ei tule uudelleen valituksi, niin toivotaan, että Biden lupaustensa mukaisesti vaikuttaisi kansainväliseen yhteistyöhön myönteisesti.
USA kulkee omaa tietään
Yhdysvallat ilmoitti huhtikuun puolivälissä katkaisevansa Maailman terveysjärjestö WHO:n rahoituksen. Sen lisäksi USA on vetäytynyt muun muassa YK:n ihmisoikeusneuvostosta, Unescosta, Pariisin ilmastosopimuksesta ja Iranin ydinsulkusopimuksesta.
– Yhdysvallat voi kaikkein helpoimmin horjuttaa YKjärjestelmää jättämällä maksamatta jäsenmaksuja tai aiempia sääntöpohjaisia suoritteita, toteaa Halonen.
Tarja Halonen muistuttaa, että Yhdysvallat ei ole koskaan ollut kovin innokas hyväksymään kansainvälisiä sopimuksia. Maa katsoo, että se loukkaa Yhdysvaltain kansallista itsemääräämisoikeutta.
– Mutta kun he kuitenkin samanaikaisesti ovat maksaneet hyvin monissa tapauksissa ainakin 20 prosenttia kustannuksista, niin se on helpottanut tilannetta huomattavasti.
– Presidentti on lisäksi hyvässä asemassa omalta kannaltaan, että jos vaan lopettaa maksamasta, niin vaikutukset ovat nopeita.
Yhdysvaltojen vetäydyttyä Kiina on ottanut YK:ssa suuren maksajan roolia.
– Onhan se hyvä, että joku maksaa…mutta totta kai määräysvalta tulee rahan mukana. Meillä on lyhyt etsikkoaika saada Kiina uskomaan, että niitä sääntöjä, joita me teemme demokratian, ihmisoikeuksien tai oikeusvaltion suhteen, ne säännöt sopisivat kaikille muillekin.