Ilmastopäästöjen ennustetaan vähenevän koronavuonna 4–8 prosenttia. Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen muistuttaa, ettei radikaali pudotus ratkaise ilmastonmuutoksen perusongelmaa. Siihen on hänen mukaansa vain yksi ratkaisu.
Kun koronapandemia iski, tiet tyhjenivät, tehtaat pysähtyivät ja lentokoneet jäivät kentille odottamaan asiakkaita. Se näkyi paitsi tavallisten ihmisten arjessa, myös ilmastotutkijoiden mittauslaitteissa.
Niin Kiinan Wuhanissa kuin Intian Delhissäkin sininen taivas alkoi pilkottaa sankan tehdassavun takaa.
Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen sanoo, että maapallolla hiilidioksidipäästöt putosivat keväällä paljon. Korkeimmillaan päästöt vähenivät noin 17 prosenttia vuoteen 2019 verrattuna.
Lue myös: Uusi arvio: Mannerjäätiköiden sulaminen voi nostaa merenpintaa lähes 40 senttiä
Suomalaisessa keskustelussa on puhuttu paljon matkailusta ja siitä, kuinka lentoliikenne on vähentynyt. Vaikka lentoliikenne väheni osassa maailmaa hetkeksi miltei kokonaan, on lentoliikenteen päästöjen osuus kaikista päästöistä niin pieni, ettei sillä ole käänteentekevää vaikutusta.