Lasten lihavuus ennakoi terveysongelmia aikusena

Helsingissä pidettävässä lihavuustutkijoiden kansainvälisessä tapaamisessa kerrottiin tänään, että ennen lapsilla niin harvinainen kakkos- eli aikuistyypin diabetes uhkaa lihavia nuoria jo siinä määrin, että on syytä olla huolissaan. Vaikka aikuisten diabetestä on suomalaislapsista löydetty vasta kymmenkunta, tutkijat uskovat, että määrällisesti kyse on jäävuoren huipusta.

-Lapset sairastuvat ykköstyypin diabetekseen, jossa elintapojen ei ainakaan vielä ole todennettavasti havaittu vaikuttavan sairauden puhkeamiseen. Elintasosairautena sen sijaan pidettyä aikuisiän diabetestä taas ei lapsilla osata odottaa, siksi siitä ei myöskään ole tilastoja. Selvää on, että tätäkin sairautta lapsilla pitäisi alkaa seuraamaan, tutkijat painottavat.

Lasten lihavuutta tutkinut unkarilainen De'nes Molnar huomauttaa, että lasten lihavuus on vakava kansanterveydellinen ongelma. Paikoitellen jopa viidennes länsimaisista lapsista kärsii ylipainosta ja peräti 40-85 prosenttia lihavista lapsista on lihavia vielä aikuisenakin. Silloin sairastutaan helpommin vakaviin sairauksiin.

-Lapsuuden lihavuuteen liittyy välittömiä haittoja, kuten psyykkisiä ongelmia, ihonalaisen rasvakudoksen repeytymistä, rintojen suurenemista pojilla ja sukuelinten alikehittymistä. Välittömien ongelmien lisäksi lihavilla lapsilla riski sydän- ja verisuonisairauksiin kasvaa. Unkarilaislapsista vain 15 prosentilla ylipainoisista ei löytynyt sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöitä, kun normaalipainoisilla vastaava prosenttiluku oli 80, Molnar sanoo.

Lisää liikuntaa

Lasten lihavuus on nykyajan vitsaus siinä missä aikuistenkin lihavuus. Länsimaissa, kuten Suomessa, lasten lihavuuskäyrä on kohonnut tasaisesti viime vuosikymmeninä, vaikka ruokailutottumukset eivät ole liiemmälti muuttuneet.

-Paljon on puhuttu hiilihydraattien vaikutuksesta lasten lihavuuteen. Mitkään tutkimukset eivät kuitenkaan osoita, että Suomessa valmisruoka tai lisääntynyt karkinsyönti selittäisivät väestöllisesti lapsuusajan lihavuuden kasvun.

Lapset syövät nyt vähemmän ja terveellisemmin sekä sokeria saman verran kuin esimerkiksi 80-luvun alussa. Kyse on elämäntapojen ja syömisen yhteisvaikutuksesta, ravitsemusterapeutti Mikael Fogelholm sanoo. Fogelholmin mukaan perinnöllinen geenialtistus liikalihavuuteen on suomalaislapsilla vain noin viiden prosentin luokkaa, loput 95 prosenttia selittyvät ruokailutottumusten ja liikunnan vähyyden keskinäisellä vaikutuksella. Terapeutti vetoaakin vanhempiin ja kouluihin, jotta lapset saataisiin liikkumaan runsaammin.

-Kotona lasta on kannustettava liikkumiseen ja esimerkiksi koulujen pihat on suunniteltava niin, että ne kutsuvat liikkumaan, Fogelholm esittää.

(MTV3-STT)